Ero sivun ”Aleksanteri Nevski” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (6 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Aleksanteri_nevalainen01.jpg|thumb|<center>''Pyhä Aleksanteri |
[[Kuva:Aleksanteri_nevalainen01.jpg|thumb|250px|<center>''Pyhä Aleksanteri Nevski''<br>ikoni, [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]]<br><small>''Kuva © Pyykkönen''</small></center>]] |
||
[[Kuva:Aleksanteri_nevalainen02.jpg|thumb|250px|<center>''Pyhä Aleksanteri Nevski''<br><small>''Kuva © Pyykkönen''</small></center>]] |
|||
'''Aleksanteri Nevski''' eli ''' |
Pyhä '''Aleksanteri Nevski''' eli '''Aleksanteri Nevalainen''' (ven. Александр Ярославич Невский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski) (1219 Pereslavl-Zalesski – 1263 Gorodets) on venäläinen kansallissankari ja [[pyhä]], Novgorodin ruhtinas, myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas. Hän kävi Suomessa, sotaretkellä Hämeenlinnan lähellä. |
||
== Lapsuus ja nuoruus == |
== Lapsuus ja nuoruus == |
||
Aleksanteri |
Aleksanteri Nevskin isä oli suuriruhtinas Jaroslav Vsevolodovits ja äiti ruhtinatar Foedosia, joka myöhemmin leskeksi jäätyään otti vastaan nunnavihkimyksen. Hurskaat vanhemmat kasvattivat Aleksanterin Jumalan pelossa. Hän oppi pienestä pitäen rakastamaan Kristusta, nauttimaan kirkkoveisujen kauneudesta, Pyhien Isien kirjoitukset olivat Aleksanterille läheisiä. Hänet tunnettiin lapsuudesta asti hiljaisena ja nöyränä ja kerrotaan, että kansa rakasti häntä hänen viisautensa ja rohkeutensa tähden. |
||
== Sankarimyytin synty == |
== Sankarimyytin synty == |
||
Venäläisen sankarimyytin mukaan Novgorodin ruhtinas Aleksanteri joukkoineen löi sumun turvin ruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset sotajoukot Nevan taistelussa 15.7.1240, tästä voitokkaasta taistelusta hän sai lisänimen Nevski eli |
Venäläisen sankarimyytin mukaan Novgorodin ruhtinas Aleksanteri joukkoineen löi sumun turvin ruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset sotajoukot Nevan taistelussa 15.7.1240, tästä voitokkaasta taistelusta hän sai lisänimen Nevski eli neva(joke)lainen. Nimeä ei käytetty vielä Aleksanterin elinaikana. Kahta vuotta myöhemmin 1242 Aleksanteri löi saksalaisen kalparitarien hyökkäysarmeijan Peipsijärven jäällä. |
||
== Viimeiset vuodet == |
== Viimeiset vuodet == |
||
Vaiherikkaiden vuosien jälkeen Aleksanterin terveys murtui ja hän tunsi kuolemansa lähestyvän. Volgan varrella Gorodetsissa hän asettui kuolinvuoteelleen, luopui maallisesta asemastaan ja otti vastaan vihkimyksen suuren [[skeema]]n [[munkki|munkiksi]] ja hän sai nimen Aleksi. Ennen loppuaan hän pyysi anteeksi kaikilta mukanaan olevilta ruhtinailta, pajareilta ja kansanmiehiltä ja antoi itse heille anteeksi. Marraskuun 14. päivänä vuonna 1263 osallistuttuaan [[ehtoollinen|pyhään ehtoolliseen]] Aleksanteri antoi sielunsa Jumalan käsiin 43 vuoden ikäisenä. |
Vaiherikkaiden vuosien jälkeen Aleksanterin terveys murtui ja hän tunsi kuolemansa lähestyvän. Volgan varrella Gorodetsissa hän asettui kuolinvuoteelleen, luopui maallisesta asemastaan ja otti vastaan vihkimyksen suuren [[skeema]]n [[munkki|munkiksi]] ja hän sai nimen Aleksi. Ennen loppuaan hän pyysi anteeksi kaikilta mukanaan olevilta ruhtinailta, pajareilta ja kansanmiehiltä ja antoi itse heille anteeksi. Marraskuun 14. päivänä vuonna 1263 osallistuttuaan [[ehtoollinen|pyhään ehtoolliseen]] Aleksanteri antoi sielunsa Jumalan käsiin 43 vuoden ikäisenä. |
||
== Luostari ja kirkot == |
== Luostari ja kirkot == |
||
Pietariin rakennettiin vuonna 1717 Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko, ja vuonna 1724 hänen [[pyhäinjäännös|pyhäinjäännöksensä]] siirrettiin sinne. Luostarin mahtavin kirkko on Pyhän Kolminaisuuden kirkko, jonka valmistuttua vuonna 1797 luostari sai [[lavra]]-statuksen. |
Pietariin rakennettiin vuonna 1717 Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko, ja vuonna 1724 hänen [[pyhäinjäännös|pyhäinjäännöksensä]] siirrettiin sinne. Luostarin mahtavin kirkko on Pyhän Kolminaisuuden kirkko, jonka valmistuttua vuonna 1797 luostari sai [[lavra]]-statuksen. |
||
Helsingin Suomenlinnaan rakennettiin vuonna 1854 Pyhän Aleksanteri |
Helsingin Suomenlinnaan rakennettiin vuonna 1854 Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko ortodoksiseksi Viaporin varuskuntakirkoksi. Rakennuksessa oli viisi tornia upeine sipulikupoleineen. Suomalaisen ajan alussa Helsingin eteläistä horisonttia hallitsevan rakennuksen ulkonäköä muutettiin ja siitä tehtiin luterilainen kirkko. Nykyinen asu on 1920-luvulta. Kirkon tornissa toimii lento- ja laivaliikennettä palveleva majakka. |
||
Venäjän Karjalassa on useita Aleksanteri Nevskille pyhitettyjä kirkkorakennuksia. Yksi suurimmista on Petroskoissa aivan kaupungin keskustan tuntumassa. |
Venäjän Karjalassa on useita Aleksanteri Nevskille pyhitettyjä kirkkorakennuksia. Yksi suurimmista on Petroskoissa aivan kaupungin keskustan tuntumassa. |
||
== Muistopäivä == |
== Muistopäivä == |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
| Rivi 27: | Rivi 33: | ||
* [[Mikael Tveriläinen]] |
* [[Mikael Tveriläinen]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Hallitsijat]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Marraskuu]] |
||
[[Luokka:Pyhät]] |
|||
[[Luokka:Venäläiset pyhät]] |
|||
[[Luokka:1200-luvun pyhät]] |
|||
Nykyinen versio 11. toukokuuta 2012 kello 12.36
ikoni, Valamon luostari
Kuva © Pyykkönen
Pyhä Aleksanteri Nevski eli Aleksanteri Nevalainen (ven. Александр Ярославич Невский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski) (1219 Pereslavl-Zalesski – 1263 Gorodets) on venäläinen kansallissankari ja pyhä, Novgorodin ruhtinas, myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas. Hän kävi Suomessa, sotaretkellä Hämeenlinnan lähellä.
Lapsuus ja nuoruus
Aleksanteri Nevskin isä oli suuriruhtinas Jaroslav Vsevolodovits ja äiti ruhtinatar Foedosia, joka myöhemmin leskeksi jäätyään otti vastaan nunnavihkimyksen. Hurskaat vanhemmat kasvattivat Aleksanterin Jumalan pelossa. Hän oppi pienestä pitäen rakastamaan Kristusta, nauttimaan kirkkoveisujen kauneudesta, Pyhien Isien kirjoitukset olivat Aleksanterille läheisiä. Hänet tunnettiin lapsuudesta asti hiljaisena ja nöyränä ja kerrotaan, että kansa rakasti häntä hänen viisautensa ja rohkeutensa tähden.
Sankarimyytin synty
Venäläisen sankarimyytin mukaan Novgorodin ruhtinas Aleksanteri joukkoineen löi sumun turvin ruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset sotajoukot Nevan taistelussa 15.7.1240, tästä voitokkaasta taistelusta hän sai lisänimen Nevski eli neva(joke)lainen. Nimeä ei käytetty vielä Aleksanterin elinaikana. Kahta vuotta myöhemmin 1242 Aleksanteri löi saksalaisen kalparitarien hyökkäysarmeijan Peipsijärven jäällä.
Viimeiset vuodet
Vaiherikkaiden vuosien jälkeen Aleksanterin terveys murtui ja hän tunsi kuolemansa lähestyvän. Volgan varrella Gorodetsissa hän asettui kuolinvuoteelleen, luopui maallisesta asemastaan ja otti vastaan vihkimyksen suuren skeeman munkiksi ja hän sai nimen Aleksi. Ennen loppuaan hän pyysi anteeksi kaikilta mukanaan olevilta ruhtinailta, pajareilta ja kansanmiehiltä ja antoi itse heille anteeksi. Marraskuun 14. päivänä vuonna 1263 osallistuttuaan pyhään ehtoolliseen Aleksanteri antoi sielunsa Jumalan käsiin 43 vuoden ikäisenä.
Luostari ja kirkot
Pietariin rakennettiin vuonna 1717 Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko, ja vuonna 1724 hänen pyhäinjäännöksensä siirrettiin sinne. Luostarin mahtavin kirkko on Pyhän Kolminaisuuden kirkko, jonka valmistuttua vuonna 1797 luostari sai lavra-statuksen.
Helsingin Suomenlinnaan rakennettiin vuonna 1854 Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko ortodoksiseksi Viaporin varuskuntakirkoksi. Rakennuksessa oli viisi tornia upeine sipulikupoleineen. Suomalaisen ajan alussa Helsingin eteläistä horisonttia hallitsevan rakennuksen ulkonäköä muutettiin ja siitä tehtiin luterilainen kirkko. Nykyinen asu on 1920-luvulta. Kirkon tornissa toimii lento- ja laivaliikennettä palveleva majakka.
Venäjän Karjalassa on useita Aleksanteri Nevskille pyhitettyjä kirkkorakennuksia. Yksi suurimmista on Petroskoissa aivan kaupungin keskustan tuntumassa.
Muistopäivä
Pyhän ruhtinas Aleksanteri Nevskin muistopäivää vietetään 23. marraskuuta.
- Soili Mustapää 2009