Karjalan valistajat

Karjalan valistajia ja pyhittäjiä
seinämaalaus, Tapiolan Pyhän Herman Alaskalaisen kirkko, Espoo
maal. Alexander Wikström
Kuva © Ari Sirviö

Karjalan valistajat.
Kuva © Pyykkönen

Pyhittäjä Herman Valamolainen.
Kuva © Pyykkönen

Pyhittäjä Sergei Valamolainen.
Kuva © Pyykkönen

Pyhittäjät Aleksanteri Syväriläinen ja Arseni Konevitsalainen
ikoni, Valamon luostari
kuva © Pyykkönen

Pyhittäjä Trifon Petsamolainen.
(Kuva © Pyykkönen)

Pyhittäjät Sosima ja Savvati Solovetskilaiset.
( kuva © Pyykkönen)

Pyhittäjä Adrian Ondrusovalainen
(kuva © Pyykkönen)

Karjalan pyhittäjäisien ja valistajien muistopäivä tuli Suomen ortodoksisen kirkon kirkkokalenteriin vuonna 1957, kun piispainkokous teki päätöksen asiasta. Se sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

Keitä olivat Karjalan valistajat?

Pääasiassa Venäjän Karjalassa, Lapissa, Inkerissä, Vepsässä ja Äänisjoen ja Vienanjoen alajuoksulla vaikuttaneita pyhiä kutsutaan Karjalan valistajiksi. Laajemmin ajatellen heidän joukkoonsa voidaan lukea myös suomensukuisten kansojen valistajat. Joensuun yliopiston historian professori Jukka Korpela jakaa nämä 1100-luvulta 1600-luvulle vaikuttaneet pyhät nejään ryhmään:

1. lähetyssaarnaajat
2. luostarinperustajat
3. erämaakilvoittelijat
4. paikalliset ihmiset

Tunnetuimmat Karjalan pyhät

Karjalan valistajia on useita. Kirjallisuudessa ja hagiografisissa teksteissä heitä mainitaan olleen noin 70. Suomessa tunnetuimpia ovat olleet pyhittäjät:

• Sergei ja Herman Valamolaiset (28.6.) XII (Valamon luostarin perustajat)
• Arseni Konevitsalainen (12.6.) XIV (Konevitsan luostarin perustaja)
• Aleksanteri Syväriläinen (30.8.) XV (Pyhän Kolminaisuuden luostarin perustaja)
• Trifon Petsamolainen (15.12.) XV (Petsamon luostarin perustaja)

Muita Karjalan pyhiä

Ortodoksista uskoa vahvisti ja levitti Karjalassa kuitenkin monia muitakin pyhiä ihmisiä. Osaa heistä kunnioitetaan paikallisesti, osa on laajemminkin tunnettuja.

Ohessa on luetteloa Karjalan valistajista ja heidän muistopäivistään: (XII = valistaja vaikutti 1100 luvulla, XIII = valistaja vaikutti 1200 luvulla, XIV= 1300-luvulla, XV = 1400-luvulla, XVI = 1500-luvulla, XVII = 1600-luvulla)

1. Pahomi Kenjärveläinen (6.1. jälkeinen lauantai) XVI
2. Filip (Moskovan metropoliitta, Solovetskin munkki) (9.1.) XVI
3. Eleasar Hanhisaarelainen (Jeleazar Anzerilainen) (13.1.) XVII
4. Afanasi Säntämäläinen (18.1.) XVI
5. Afanasi Navolotski (18.1.) XVII
6. Makari Roomalainen (19.1.) XVI
7. Gerasim (Stefan Permiläisen oppilas) (29.1.) XV
8. Joona (Stefan Permiläisen oppilas) (29.1.) XV
9. Pitirim (Stefan Permiläisen oppilas) (29.1.) XV
10. Gennadi Vasojärveläinen (9.2.) XVI
11. Nikifor Vasojärveläinen (9.2.) XVI
12. Joona Tuuheatukkainen (17.2.) XVII
13. Afanasi Muromalainen (8.3.) XV
14. Lasari Muromalainen (8.3.) XIV
15. Jefrosin Sinozerolainen (20.3.) XVII
16. Sosima (Zosima) Solovetskilainen (17.4.) XV
17. Antoni Karjalanrantalainen (Antoni Korelski) (18.4.) XV
18. Eufimi Karjalanrantalainen (Jefimi Korelski) (18.4.) XV
19. Feliks Karjalanrantalainen (Feliks Korelski) (18.4.) XV
20. Aleksanteri Oševenilainen (20.4.) XV
21. Stefan Permiläinen (syrjäänien valistaja) (26.4.)
22. Kiriak Syrjäläinen (28.4.) XV
23. Kassian Komelilainen (16.5.) XVI
24. Kornili Paleostrovilainen (19.5.) XIV
25. Jeleasar Muromalainen (4.6.) XV
26. Jevmeni Muromalainen (4.6.) XV
27. Nasari Muromalainen (4.6.) XV
28. Joona Petrominskilainen (5.6.) XVI
29. Vassian Petrominskilainen (5.6.) XVI
30. Joona Kliimolainen (6.6.) XVI
31. Avrami Keniläinen (7.6.) XVII
32. Jelisei Sumalainen (14.6.) XVI
33. Varlaam Valgalainen (19.6.) XV
34. Johannes Jarengalainen (3.7.) XVI
35. Longin Jarengalainen (3.7.) XVI
36. Irinark Solovetskilainen (17.7.) XVII
37. Herman Solovetskilainen (30.7.) XV
38. Feodorit Kuolalainen (17.8.) XVI
39. Avrami Paleostrovilainen (21.8.) XV
40. Taddeus Petroskoilainen (21.8.)
41. Adrian Ondrusovalainen (26.8.) XVI
42. Dionisi Sermaksilainen (30.8.) XVI
43. Feodor Ojattikokilainen (30.8.) XVI
44. Ferapont Sermaksilainen (30.8.) XVI
45. Ignati Ojattijokilainen (30.8.) XVI
46. Joasaf Maasjärveläinen (30.8.) XVI
47. Kassian Solomannilainen (30.8.) XVI
48. Kornili Padanilainen (30.8.) XVI
49. Leonid Ojattijokilainen (30.8.) XVI
50. Sergei Syväriläinen (Aleksanteri Syväriläisen isä) (30.8.) XVI
51. Varvara Syväriläinen (Aleksanteri Syväriläisen äiti) (30.8.) XVI
52. Vassian Krestomirilainen (3.9.) XIV
53. Makari Vysokojärveläinen (Makari Korkeajärveläinen) (19.9.) XVII
54. Joona Jaasjärveläinen (22.9.) XVI
55. Savvati Solovetskilainen (27.9.) XV
56. Trifon Vjatkalainen (hantien valistaja) (8.10.)
57. Artemi Verkolalainen (20.10.) XVI
58. Paraskeva Piriminiläinen (28.10.) XVI
59. Kiprian Storoževilainen (2.11.) XVI
60. Varlaam Kierettiläinen (6.11.) XVI
61. Aleksanteri Nevski (23.11.) XIII
62. Diodor Jurjemäkeläinen (Diodor Jurjegorski) (27.11.) XVII
63. Apostoli Andreas (Venäjällä Karjalan apostoli) (30.11.)
64. Gennadi (Novgorodin arkkipiispa, Valamon munkki) (4.12.) XVI
65. Antoni Siijalainen (Antoni Siijokelainen) (7.12.) XVI
66. Kiril Tšelmogorilainen (Kirill Tšelmovuorelainen) (8.12.) XIV
67. Joona Petsamolainen (pt. Trifon Petsamolaisen oppilas) (15.12.) XVI

Luettelossa on vain yksi varsinainen naispyhä (nr.58) ja sen lisäksi yksi pyhän äiti (nr.51). Tähän on syynä se, ettei Karjalassa ole ollut naispyhiä enempää. On muistettava, että pyhäksi voidaan lukea vain sellainen henkilö, jonka kirkkomme on virallisesti kanonisoinut tai jota paikallisesti kunnioitetaan pyhänä. Tämän kunnioituksen tulisi ilmetä mm. kyseisen henkilön pyhäinjäännösten kunnioittamisena, ikonin maalaamisena ja jumalanpalvelustekstien, akatistoksen tai ainakin jonkinlaisen rukouksen laatimisena ko. pyhälle. Kunnioitus perustuu myös usein ihmeisiin, joita esimerkiksi pyhänä pidetyn kilvoittelijan haudalla on tapahtunut. Osaa Karjalan valistajista ei liene koskaan "virallisesti" kanonisoitu. Heidän kunnioituksensa on alkanut aikoja sitten kansan joukossa ja joittenkin kohdalla se on jäänyt ilman kanonisointia, mutta vakiintunut, myöhemmin omaksuttu käytäntö pitää heitä ainakin paikallisesti katsottuina pyhiin luettavina.

Karjalan valistajia - samalla kun osa heistä oli tietysti maallisen vallan, tsaarin poliittisten valtapyrkimysten eteenpäin viejiä ja valtiollisen vallan juurruttajia - voidaan hyvällä syyllä samalla pitää ortodoksisuuden tuojina Karjalaan ja Suomeen, ja siksi heillä on merkittävä osa meidän sydämissämme.

Heidän työnsä tuloksina on Karjalaan syntynyt useita luostareita, kirkkoja, tšasounoita, jotka ovat jakaneet meille ja monille muille ihmisille ortodoksisuutta jo vuosisatoja.

Katso myös

• Karjalan pyhittäjäisien ja valistajien muistopäivä
• Kaikkien pyhien sunnuntai

Akatistoksia Karjalan valistajille

• kts. Liturgiset tekstit -> Akatistohymnit

Kirjallisuutta

• Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - marraskuu
• Tapani Repo (suom.): Pyhä muisto I, vuoden kullekin päivälle
• Irma-Riitta Järvinen: Karjalan pyhät kertomukset
• Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat