Ero sivun ”Suomen ortodoksinen kirkko” versioiden välillä

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2021 kello 20.58

(Oheiset tiedot on tarkistettu vastaamaan tilannetta 28.10.2014)

Suomen kirkon logo

Suomen ortodoksinen kirkko on toinen Suomen ns. kansallisista kirkoista (aikaisempi nimitys: valtionkirkko) ja se kuuluu autonomisena kirkkona Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin.

Kirkolla on siis kansalliskirkkona kirkollisveronkanto-oikeus. Kirkko noudattaa muista ortodoksisista kirkoista poiketen läntisen kirkon ns. uutta eli gregoriaanista kirkkokalenteria, muualla ortodoksisessa maailmassa noudatetaan vanhaa eli juliaanista kirkkokalenteria joko sellaisenaan tai soveltaen vain pääsiäiseen ja siitä johtuviin juhliin.

Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana piispana toimii Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka – tällä hetkellä patriarkka Bartolomeos I ja Suomessa korkein piispa on Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo (Leo Makkonen), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Helsingin hiippakunnasta, keskuspaikkana Helsinki. Suomalaisista noin 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia.

Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa kirkkoslaavia ja kolttasaamea.

Kirkon historia

Ortodoksisuus on levinnyt Suomeen idästä Bysantin valtakunnasta Kiovan, Venäjän ja Novgorodin kautta Karjalaan, josta se sitten on levinnyt koko Suomeen.

Suomeen ortodoksisuus saapui jo 1000-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnasta leviten siis ensiksi Kaakkois-Suomeen ja Karjalaan. 1300-luvulla - samoihin aikoihin kun roomalaiskatolinen kirkko teki ristiretkiään läntiseen Suomeen - Suomen itäiselle alueelle perustettiin ensimmäisiä ortodoksisia luostareita ja 1500-luvulla - samoihin aikoihin kuin luterilaisuus syntyi Saksassa - ortodoksisuus oli jo melko vakiintunut etenkin Karjalassa.

Katso tarkemmin ortodoksisuuden saapuminen ja leviäminen Suomessa artikkelista: -> Suomen kirkon historian aikajana.

Alkuun Suomen ortodoksit kuuluivat Venäjän kirkon alaisuuteen ja Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden saavuttamisen myllerryksissä liityimme 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli jurisdiktioon ja vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. Tomos -asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin.

Arkkipiispat

Suomen arkkipiispat ja hiippakuntapiispat valitsee nykyään kirkolliskokous. Aikaisemmin käytäntö oli sama molemmilla kansalliskirkoilla, piispat valitsi Tasavallan Presidentti. Kirkolliskokouksen arkkipiispan valinnan vahvistaa kanonisesti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi ja muiden piispojen valinnan arkkipiispa.

Venäjän vallan aikana maassamme toimi neljä eri arkkipiispaa:

Kts. tarkemmin artikkeli -> Venäläiset arkkipiispat.

Konstantinopolin jurisdiktionin aikana Suomen kirkolla on ollut seuraavat arkkipiispat:

Herman (Herman Aav)
Paavali (Yrjö Olmari ent. Gusev)
Johannes (Wilho Johannes Rinne)
Leo (Leo Makkonen)

Kirkon hallinto

Ylin päättävä toimielin on Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous, joka kokoontuu vuosittain tai tarvittaessa ja jolla on apunaan myös kirkolliskokousten välisenä aikana tarvittaessa kokoontuvia valiokuntia.

Joissakin kanonisissa asioissa ylimpänä toimielimenä toimii Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous tai joskus jopa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi.

Ylin toimeenpaneva toimielin on Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus, jolla on apunaan asettamiaan tarvittavia toimikuntia tai työryhmiä.

Ekumeeninen patriarkaatti toimii vanhassa Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa Turkissa.

Kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen apuna toimii Kuopiossa juuri tapahtuvaan hallinnon muutosprosessiin liityvä palvelukeskus, jonka organisaatio ei vielä ole kaikilta osiltaan valmis.

Hiippakunnissa toimivat omat hiippakuntakansliansa piispojen johdolla apunaan mm. hiippakuntasihteerit ja tarvittava kansliahenkilökunta.

Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan:

Jokaista hiippakuntaa johtaa oma hiippakuntapiispa, jota tavallisemmin nimitetään metropoliitaksi (paitsi ei arkkipiispaa). Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa apulaispiispa – tulevan valinnan jälkeen tittelillä KS Haminan piispa toimipaikkanaan todennäköisesti Helsinki.

Hiippakuntapiispat

KP Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo (Leo Makkonen) johtaa Helsingin hiippakuntaa
KP Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni (Jorma Heikkinen) johtaa Kuopion ja Karjalan hiippakuntaa, keskuspaikkanaan Kuopio.
KP Oulun piispa Elia (Matti Wallgren) johtaa Oulun hiippakuntaa KP metropoliitta Panteleimonin jäätyä kesällä 2013 eläkkeelle, hiippakunnan keskuspaikkana on Oulu.

Seurakunnat

Hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. Sama kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen ortodoksiseen seurakuntaan.

Seurakunnissa on pääkirkko ja rukoushuoneita eli tšasounia. Suuremmissa seurakunnissa toimii kaksi tai useampia pappeja, pienissä vain yksi pappi ja kanttori.

Seurakunnassa ylintä valtaa käyttää seurakunnanvaltuusto, joka valitaan nelivuotiskaudeksi. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Ylintä toimeenpanovaltaa seurakunnassa käyttää seurakunnanneuvosto, joka on seurakunnan valtuuston valitsema valtuuston toimikauden ajaksi. Neuvoston puheenjohtajan toimii kirkkoherra. Neuvoston apuna toimii erilaisia toimikuntia ja työryhmiä.

Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa.

Ekumenia

Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu mm. seuraaviin järjestöihin:

Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN/WCC)
Euroopan kirkkojen konferenssi (EKK/CEC)
Suomen ekumeeninen neuvosto (SEN, jonka johtajana toimi 2012 ortodoksinen pappi, isä Heikki Huttunen, Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta)

Kirkko Internetissä

Suomen ortodoksisen kirkon viralliset Internet-sivut löytyvät osoitteesa: http://www.ort.fi Lisäksi kirkolla on omat Facebook sivut nimellä: Ortodoksit Suomessa.

(Edellä olevat tiedot on tarkistettu vastaamaan ainakin osittain tilannetta 12.3.2021, mutta niissä saatta vielä olla korjattavaa)

Tiedot koonnut: HAP

Autokefaliset ja autonomiset ortodoksiset kirkot

Autokefaliset kirkot

Autonomiset kirkot

Merkki * tarkoittaa, ettei autokefaliaa tai autonomiaa ole tunnustettu ortodoksisessa maailmassa kattavasti.

@@ Rivi 5: / Rivi 5: @@
 Kirkolla on siis kansalliskirkkona kirkollisveronkanto-oikeus. Kirkko noudattaa muista ortodoksisista kirkoista poiketen läntisen kirkon ns. [[Gregoriaaninen kalenteri|uutta eli gregoriaanista]] [[kirkkokalenteri]]a, muualla ortodoksisessa maailmassa noudatetaan [[Juliaaninen kalenteri|vanhaa eli juliaanista]] [[kirkkokalenteri]]a joko sellaisenaan tai soveltaen vain pääsiäiseen ja siitä johtuviin juhliin.
-Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana [[piispa]]na toimii [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] – tällä hetkellä [[patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos I]] ja Suomessa korkein piispa on Karjalan ja koko Suomen [[arkkipiispa]] [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen''), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Karjalan hiippakunnasta, keskuspaikkana Kuopio. Suomalaisista noin reilu 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin]] – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia.
+Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana [[piispa]]na toimii [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] – tällä hetkellä [[patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos I]] ja Suomessa korkein piispa on Helsingin ja koko Suomen [[arkkipiispa]] [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen''), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Helsingin hiippakunnasta, keskuspaikkana Helsinki. Suomalaisista noin 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin]] – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia.
-<center>-> [[Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä v. 2006, 2009, 2010 ja 2011|Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmääriä vuosina 2006, 2009, 2010 ja 2011]]</center>
+<!--<center>-> [[Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä v. 2006, 2009, 2010 ja 2011|Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmääriä vuosina 2006, 2009, 2010 ja 2011]]</center>-->
 Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa [[kirkkoslaavi]]a ja kolttasaamea.
@@ Rivi 57: / Rivi 57: @@
 === Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan: ===
-* [[Karjalan hiippakunta]]
+* [[Kuopion ja Karjalan hiippakunta]]
 * [[Helsingin hiippakunta]] ja
 * [[Oulun hiippakunta]].
-Jokaista hiippakuntaa johtaa oma hiippakuntapiispa, jota tavallisemmin nimitetään [[Metropoliitta|metropoliitaksi]] (''paitsi ei arkkipiispaa''). Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa [[apulaispiispa]] – tällä hetkellä KS Joensuun piispa [[Arseni (apulaispiispa)|Arseni]] (''Jorma Heikkinen'') toimipaikkanaan Kuopio.
+Jokaista hiippakuntaa johtaa oma hiippakuntapiispa, jota tavallisemmin nimitetään [[Metropoliitta|metropoliitaksi]] (''paitsi ei arkkipiispaa''). Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa [[apulaispiispa]] – tulevan valinnan jälkeen tittelillä KS Haminan piispa  toimipaikkanaan todennäköisesti Helsinki.
 === Hiippakuntapiispat ===
-* KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen'')johtaa Karjalan hiippakuntaa
+* KP Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen'') johtaa Helsingin hiippakuntaa
-* KP Helsingin metropoliitta [[Ambrosius (metropoliitta)|Ambrosius]] (''Risto Jääskeläinen'') johtaa Helsingin hiippakuntaa, keskuspaikkanaan Kallvik Helsingissä.
+* KP Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni (''Jorma Heikkinen'') johtaa Kuopion ja Karjalan hiippakuntaa, keskuspaikkanaan Kuopio.
 * KP Oulun piispa Elia (''Matti Wallgren'') johtaa Oulun hiippakuntaa KP metropoliitta [[Panteleimon (metropoliitta)|Panteleimonin]] jäätyä kesällä 2013 eläkkeelle, hiippakunnan keskuspaikkana on Oulu.
 === Seurakunnat ===
-Hiippakunnat ovat jakaantuneet 22 seurakuntaan, joista 9 on Karjalan, 8 Helsingin ja 5 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. Sama kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen ortodoksiseen seurakuntaan.
+Hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. Sama kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen ortodoksiseen seurakuntaan.
 Seurakunnissa on pääkirkko ja [[rukoushuone]]ita eli [[tšasouna|tšasounia]]. Suuremmissa seurakunnissa toimii kaksi tai useampia pappeja, pienissä vain yksi [[pappi]] ja [[kanttori]].
@@ Rivi 79: / Rivi 79: @@
 Ylintä toimeenpanovaltaa seurakunnassa käyttää [[seurakunnanneuvosto]], joka on seurakunnan valtuuston valitsema valtuuston toimikauden ajaksi. Neuvoston puheenjohtajan toimii [[kirkkoherra]]. Neuvoston apuna toimii erilaisia toimikuntia ja työryhmiä.
-==== Karjalan hiippakunnan seurakunnat (11 kpl): ====
+<!--==== Karjalan hiippakunnan seurakunnat (11 kpl): ====
 * [[Iisalmen ortodoksinen seurakunta|Iisalmi]] – vt.kirkkoherrana apulaispiispa Arseni
@@ Rivi 114: / Rivi 114: @@
 * [[Vaasan ortodoksinen seurakunta|Vaasa]] – kirkkoherrana pastori [[Andrei Sõtšov]]
-<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Oulun hiippakunnassa v. 2006, 2010, 2011|Oulun hiippakunnan seurakuntien jäsenmääriä vuosina 2006, 2010 ja 2011]]</center>
+<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Oulun hiippakunnassa v. 2006, 2010, 2011|Oulun hiippakunnan seurakuntien jäsenmääriä vuosina 2006, 2010 ja 2011]]</center>--_
 == Luostarit ==
@@ Rivi 130: / Rivi 130: @@
 * [[Valamon luostarin kirjasto]] Heinävedellä, kirjastonhoitajana [[Virva Suvitie]]
 * [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]] (OKJ) Kuopiossa on yhdistetty kirkon palvelukeskukseen.
-* [[Suomen ortodoksinen kirkkomuseo]] Kuopiossa, johtajana [[Teresa Leskinen|Teresa Töntsi]]
+* [[Suomen ortodoksinen kirkkomuseo]] RIISA Kuopiossa, johtajana [[Teresa Leskinen|Teresa Töntsi]]
 * [[Valamon konservointilaitos]] Heinävedellä, johtavana konservaattorina [[Antti Narmala]]
 * [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|Ortodoksinen seminaari]] Joensuussa, johtajana, pastori [[Mikko Sidoroff]]
@@ Rivi 140: / Rivi 140: @@
 === Matkapapisto ===
-Kirkkoon kuuluu vielä matkapappeja neljästä eri toimipiiristä. Heillä on apunaan matkakanttorit. Aikaisemmin tehtävissä toivat seuraavat seuraavilla toimipaikoilla.
+Kirkkoon kuuluu vielä matkapappeja neljästä eri toimipiiristä. Heillä on apunaan matkakanttorit. Aikaisemmin tehtävissä toivat seuraavat seuraavilla toimipaikoilla, nykyisin heitä on siirretty papeiksi alueen seurakuntiin.
 * I toimipiiri: matkapappi, toimipaikkana Kokkola
@@ Rivi 158: / Rivi 158: @@
 * Etelä-Suomi: pastori [[Markku Salminen]]
 * Pohjois-Suomi:
-* Länsi-Suomi: rovasti [[Markku Aroma]]
+* Länsi-Suomi:
 * Itä-Suomi: avoin
@@ Rivi 167: / Rivi 167: @@
 == Uskonnon opetus ==
-Suomen ortodoksisen kirkon palkkaamia ns. kiertäviä uskonnonopettajia toimii maassa kaksi opettajaa:
+Suomen ortodoksisen kirkon palkkaamia ns. kiertäviä uskonnonopettajia toimii joissain seurakuinniaas.
-* Lapin piirissä: [[Olli Koskela]] Rovaniemeltä
+<!--* Lapin piirissä: [[Olli Koskela]] Rovaniemeltä
-* Etelä-Suomen piirissä: tointa ollaan lakkauttamassa
+* Etelä-Suomen piirissä: tointa ollaan lakkauttamassa-->
 Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa.
@@ Rivi 180: / Rivi 180: @@
 * [[Kirkkojen maailmanneuvosto]] (KMN/WCC)
 * [[Euroopan kirkkojen konferenssi]] (EKK/CEC)
-* [[Suomen ekumeeninen neuvosto]] (SEN, ''jonka johtajana toimii nyt [2012] ortodoksinen pappi, isä [[Heikki Huttunen]], Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta'')
+* [[Suomen ekumeeninen neuvosto]] (SEN, ''jonka johtajana toimi 2012 ortodoksinen pappi, isä [[Heikki Huttunen]], Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta'')
 == Kirkko Internetissä ==
@@ Rivi 187: / Rivi 187: @@
 Lisäksi kirkolla on omat Facebook sivut nimellä: Ortodoksit Suomessa.
-(''Edellä olevat tiedot on tarkistettu vastaamaan ainakin osittain tilannetta 15.8.2016'')
+(''Edellä olevat tiedot on tarkistettu vastaamaan ainakin osittain tilannetta 12.3.2021, mutta niissä saatta vielä olla korjattavaa'')
 Tiedot koonnut: [[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]