Ero sivun ”Paavo Saarikoski” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Paavo_saarikoski_1938_ak_on.jpg|thumb|200 px|left|<center>Isä Paavo Saarikoski vuoden 1938 Aamun Koiton kuvassa</center>]]Isä '''Paavo Saarikoski''' (alkuaan ''Miinin'') syntyi Vienan Karjalan Kiestingissä 10.1.1904 ja kuoli 2.11.1948 Helsingissä.<br> |
|||
<br> |
|||
Paavo Saarikoski oli ortodoksinen pappi, suomentaja ja päätoimittaja.<br> |
|||
Vanhemmat: '''Matti''' ja '''Vasilissa''' (Basilisa) '''Miininin'''<br> |
|||
Vaimo: Fina (Serafina) os. Maljonen (s.1904)<br> |
|||
Lapset: Alervo (s. 1931) ja Tarja (s. 1933)<br> |
|||
<br> |
|||
Paavo syntyi vienankarjalaiseen talonpoikaisperheeseen 1904 ja hän siirtyi Venäjältä Suomeen 1920-luvun taitteessa Venäjän vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan aiheuttamien levottomuuksien vuoksi.<br> |
|||
<br> |
|||
Pian Suomeen saapumisen jälkeen opiskeltuaan ensin Kuusamon kansanopistossa hän pääsi opiskelemaan silloin Sortavalassa sijaitsevaan [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|ortodoksiseen seminaariin]], josta hän valmistui [[Pappi|papiksi]] 1927.<br> |
|||
<br> |
|||
Pappisseminaarin jälkeen hän ensimmäisenä ortodoksisena pappina aloitti opiskelun Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, missä hän suoritti niin kasvatusopin tutkinnon kuin myös kirkkohistorian ja käytännöllisen teologian arvosanat. Helsingin jälkeen hän jatkoi opintojaan Ateenan yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1929-30 ja samlla matkalla tutustui myös mm. Thessalonikiin ja Athoksen luostareihin.<br> |
|||
<br> |
|||
Isä Paavo jatkoi näitä akateemisia opiskelujaan vielä juuri ennen maailmansotia 1936-37 silloisessa Romaniassa (nykyisisessä Ukrainassa) todella monikulttuurisessa ''Cernautin'' (nykyisin ''Tšernivtsi'' / ukr. Чернівці́, ven. Черновцы́, Tšernovtsy, romaniaksi Cernăuţi, saks. Czernowitz, puol. Czerniowce, jidd. Tšernovits) yliopiston teologisessa tiedekunnassa, mutta joutui jättämään opinnot kesken Romaniassa 1. vuosikurssin jälkeen sairastuttuaan keuhkotautiin.<br> |
|||
<br> |
|||
Paavo Saaarikoski vihittiin [[Pappeus|pappeuteen]] hänen palattuaan kotimaahansa Ateenasta: ensiksi syyskuussa 1930 [[diakoni]]ksi ja pian sen jälkeen 1930 [[Pappi|papiksi]].<br> |
|||
<br> |
|||
Papillisen uransa aikana isä Paavo toimi puolustuslaitoksen ortodoksisena matkasaaarnaajana 1930-34. Sen jälkeen hän toimi Kitelän seurakunnan esimiehenä ja Salmin seurakunnan kolmantena pappina ja tuli 1940 sitten valituksi Helsingin seurakunnan kolmanneksi papiksi, jossa tehtävässä hän sitten toimi kuolemaansa saakka. Vuonna 1942 ortodoksisen pappisseminaarin toimiessa sodan seurauksena Helsingissä, isä Paavo toimi tuolloin kahdeksan kuukautta seminaarin vt.rehtorina. Virkansa ohessa hän toimi myös kouluissa ortodoksisen uskonnon opettajana.<br> |
|||
<br> |
|||
Isä Paavo teki lyhyen papillisen uransa aikana myös merkittävän kirjallisen uran niin kirjojen kirjoittajan, kääntäjänä kuin myös mm. silloisen ''Jumalanpalvelus- ja oppikirjain suomennos- ja toimituskomitean'' (myöhemmin [[OKJ]] eli ''Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto'') jäsenenä ja vuodesta 1939 alkaen ko. komitean päätoimittajana.<br> |
|||
<br> |
|||
Hänen suomentaminaan ilmestyivät mm. seminaareja ja lukioita varten '''D. Padalkan''' ''”Ortodoksisen kirkon uskonoppi”'', romanialaisen teolgin '''Popescun''' teos ''”Ortodoksinen kirkko nykyään”'', ''Pyhän isämme Johannes Krysostomoksen jumalallinen liturgia'', liturgian historia, suomenkielinen käännös ja ehdotus suomenkielisen käännöksen korjaamiseksi. Kreikka-vuosiensa tuloksena hän julkaisi mm. teoksen ''”Ateena, Saloniki ja Athos”''. Noiden lisäksi hän valmisteli vielä romania-suomi-sanakirjaa, mutta se työ jäi häneltä kesken kuolemansa vuoksi.<br> |
|||
<br> |
|||
[[Aamun Koitto|Aamun Koiton]] päätoimittajana hän toimi mitrarovasti '''[[Sergei Okulov]]in''' kuoleman jälkeen vuoden verran, jolloin hän luovutti päätoimittajuuden vaimolleen, runoilijana tunnetulle opettaja '''Fina Saarikoskelle'''.<br> |
|||
<br> |
|||
Isä Paavoa ovat sen aikaiset hänet tunteneet suomalaiset teologit kuvanneet henkisesti vireänä ja rikkaana, yhtenä sen ajan merkittävänä karjalaisuuden ja kansallisen ortodoksisuuden edustajana.<br> |
|||
<br> |
|||
[[Käyttäjä:Hannu|HAP]],<br>31.10.2021<br> |
|||
<br> |
|||
== Katso myös == |
|||
Vanhemmat: Matti ja Valissa Miinin<br> |
|||
Vaimo: Fiina Saarikoski |
|||
* Paavo Saarikoski: [[Pyhien kuvien vihkiminen (kaava)]] |
|||
[[Luokka:Henkilöt|Saa]] |
[[Luokka:Henkilöt|Saa]] |
||
[[Luokka:Suomen ortodoksisen kirkon historian henkilöitä|Saa]] |
[[Luokka:Suomen ortodoksisen kirkon historian henkilöitä|Saa]] |
||
Nykyinen versio 31. lokakuuta 2021 kello 12.47
Isä Paavo Saarikoski (alkuaan Miinin) syntyi Vienan Karjalan Kiestingissä 10.1.1904 ja kuoli 2.11.1948 Helsingissä.
Paavo Saarikoski oli ortodoksinen pappi, suomentaja ja päätoimittaja.
Vanhemmat: Matti ja Vasilissa (Basilisa) Miininin
Vaimo: Fina (Serafina) os. Maljonen (s.1904)
Lapset: Alervo (s. 1931) ja Tarja (s. 1933)
Paavo syntyi vienankarjalaiseen talonpoikaisperheeseen 1904 ja hän siirtyi Venäjältä Suomeen 1920-luvun taitteessa Venäjän vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan aiheuttamien levottomuuksien vuoksi.
Pian Suomeen saapumisen jälkeen opiskeltuaan ensin Kuusamon kansanopistossa hän pääsi opiskelemaan silloin Sortavalassa sijaitsevaan ortodoksiseen seminaariin, josta hän valmistui papiksi 1927.
Pappisseminaarin jälkeen hän ensimmäisenä ortodoksisena pappina aloitti opiskelun Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, missä hän suoritti niin kasvatusopin tutkinnon kuin myös kirkkohistorian ja käytännöllisen teologian arvosanat. Helsingin jälkeen hän jatkoi opintojaan Ateenan yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1929-30 ja samlla matkalla tutustui myös mm. Thessalonikiin ja Athoksen luostareihin.
Isä Paavo jatkoi näitä akateemisia opiskelujaan vielä juuri ennen maailmansotia 1936-37 silloisessa Romaniassa (nykyisisessä Ukrainassa) todella monikulttuurisessa Cernautin (nykyisin Tšernivtsi / ukr. Чернівці́, ven. Черновцы́, Tšernovtsy, romaniaksi Cernăuţi, saks. Czernowitz, puol. Czerniowce, jidd. Tšernovits) yliopiston teologisessa tiedekunnassa, mutta joutui jättämään opinnot kesken Romaniassa 1. vuosikurssin jälkeen sairastuttuaan keuhkotautiin.
Paavo Saaarikoski vihittiin pappeuteen hänen palattuaan kotimaahansa Ateenasta: ensiksi syyskuussa 1930 diakoniksi ja pian sen jälkeen 1930 papiksi.
Papillisen uransa aikana isä Paavo toimi puolustuslaitoksen ortodoksisena matkasaaarnaajana 1930-34. Sen jälkeen hän toimi Kitelän seurakunnan esimiehenä ja Salmin seurakunnan kolmantena pappina ja tuli 1940 sitten valituksi Helsingin seurakunnan kolmanneksi papiksi, jossa tehtävässä hän sitten toimi kuolemaansa saakka. Vuonna 1942 ortodoksisen pappisseminaarin toimiessa sodan seurauksena Helsingissä, isä Paavo toimi tuolloin kahdeksan kuukautta seminaarin vt.rehtorina. Virkansa ohessa hän toimi myös kouluissa ortodoksisen uskonnon opettajana.
Isä Paavo teki lyhyen papillisen uransa aikana myös merkittävän kirjallisen uran niin kirjojen kirjoittajan, kääntäjänä kuin myös mm. silloisen Jumalanpalvelus- ja oppikirjain suomennos- ja toimituskomitean (myöhemmin OKJ eli Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto) jäsenenä ja vuodesta 1939 alkaen ko. komitean päätoimittajana.
Hänen suomentaminaan ilmestyivät mm. seminaareja ja lukioita varten D. Padalkan ”Ortodoksisen kirkon uskonoppi”, romanialaisen teolgin Popescun teos ”Ortodoksinen kirkko nykyään”, Pyhän isämme Johannes Krysostomoksen jumalallinen liturgia, liturgian historia, suomenkielinen käännös ja ehdotus suomenkielisen käännöksen korjaamiseksi. Kreikka-vuosiensa tuloksena hän julkaisi mm. teoksen ”Ateena, Saloniki ja Athos”. Noiden lisäksi hän valmisteli vielä romania-suomi-sanakirjaa, mutta se työ jäi häneltä kesken kuolemansa vuoksi.
Aamun Koiton päätoimittajana hän toimi mitrarovasti Sergei Okulovin kuoleman jälkeen vuoden verran, jolloin hän luovutti päätoimittajuuden vaimolleen, runoilijana tunnetulle opettaja Fina Saarikoskelle.
Isä Paavoa ovat sen aikaiset hänet tunteneet suomalaiset teologit kuvanneet henkisesti vireänä ja rikkaana, yhtenä sen ajan merkittävänä karjalaisuuden ja kansallisen ortodoksisuuden edustajana.
HAP,
31.10.2021
Katso myös
- Paavo Saarikoski: Pyhien kuvien vihkiminen (kaava)