Ero sivun ”Ehtoollispeitteet” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Ilma''' (kreikaksi: αέρας - aeras, venäjäksi:воздух - vozduh) on liturginen tekstiili, suorakaiteen muotoinen liina, jota käytetään muun muassa: |
'''Ilma''' (kreikaksi: ''αέρας - aeras'', venäjäksi:''воздух - vozduh'') on liturginen tekstiili, suorakaiteen muotoinen liina, jota käytetään muun muassa: |
||
* liturgiassa pyhien lahjojen peittämiseen [[proskomidi]]n päätyttyä |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
Ilmaa nimitetään joskus myös suureksi ehtoollispeitteeksi erotuksena pienistä ehtoollispeitteistä. |
Ilmaa nimitetään joskus myös suureksi ehtoollispeitteeksi erotuksena pienistä ehtoollispeitteistä. |
||
Rivi 11: | Rivi 9: | ||
Aluen alkaen liinan tarkoituksena oli suojata ehtoollislahjat hyönteisiltä. Myöhemmin sille on annettu erilaisia symbolisia merkityksiä. |
Aluen alkaen liinan tarkoituksena oli suojata ehtoollislahjat hyönteisiltä. Myöhemmin sille on annettu erilaisia symbolisia merkityksiä. |
||
Ilman katsotaan kuvaavan [[Kristuksen käärinliina|Kristuksen käärinliinoja]] tai haudan suulla ollutta kiveä. Muilla kahdella pyhien lahjojen peittämiseen tarkoitetuilla pienemmillä ristin tai joskus myös neliön muotoisilla ehtoolliskaluston peitteillä (kreikaksi: |
Ilman katsotaan kuvaavan [[Kristuksen käärinliina|Kristuksen käärinliinoja]] tai haudan suulla ollutta kiveä. Muilla kahdella pyhien lahjojen peittämiseen tarkoitetuilla pienemmillä ristin tai joskus myös neliön muotoisilla ehtoolliskaluston peitteillä (kreikaksi: ''Ιερα καλυμματα'' venäjäksi: ''покровцы'') on hieman erilainen symboliikka. |
||
Pienillä peitteillä peitetään erikseen [[diskos]] ja erikseen kalkki, [[ehtoollismalja]]. Alkuaan ehtoollislahjat peitettiin vain ilmalla ja myöhemmin otettiin käyttöön myös nämä pienet peitteet. Peitteistä on maininta mm. [[Konstantinopoli]]n [[patriarkka]] Filoteos Kokkinoksen (1300-1379) tekstissä "Määräys pyhästä liturgiasta". |
Pienillä peitteillä peitetään erikseen [[diskos]] ja erikseen kalkki, [[ehtoollismalja]]. Alkuaan ehtoollislahjat peitettiin vain ilmalla ja myöhemmin otettiin käyttöön myös nämä pienet peitteet. Peitteistä on maininta mm. [[Konstantinopoli]]n [[patriarkka]] Filoteos Kokkinoksen (''1300-1379'') tekstissä "Määräys pyhästä liturgiasta". |
||
1100-luvulla proskomidin katsottiin kuvaavan Kristuksen syntymää ja tämän vuoksi yhdistettiin pienten peittojen symboliikka [[Jeesus|Jeesuksen]] kapaloihin. 1300- ja 1400-lukujen taitteessa elänyt Tessalonikan [[arkkipiispa]], pyhä Simeon (k. 1429) yhdisti myöhemmin nämä erilaiset vertauskuvallisuudet tulkinnaksi, jossa toinen pienistä peitteitä kuvaa kapaloita toinen hikiliinaa. |
1100-luvulla proskomidin katsottiin kuvaavan Kristuksen syntymää ja tämän vuoksi yhdistettiin pienten peittojen symboliikka [[Jeesus|Jeesuksen]] kapaloihin. 1300- ja 1400-lukujen taitteessa elänyt Tessalonikan [[arkkipiispa]], pyhä Simeon (k. 1429) yhdisti myöhemmin nämä erilaiset vertauskuvallisuudet tulkinnaksi, jossa toinen pienistä peitteitä kuvaa kapaloita toinen hikiliinaa. |
||
Proskomidissa pientä peitettä diskoksen päälle asetetun tähden päälle laitettaessa pappi rukoilee seuraavan rukouksen: |
Proskomidissa pientä peitettä diskoksen päälle asetetun tähden päälle laitettaessa pappi rukoilee seuraavan rukouksen: |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
Kalkin päälle laitettavan pienen peitteen yhteydessä pappi rukoilee seuraavasti: |
Kalkin päälle laitettavan pienen peitteen yhteydessä pappi rukoilee seuraavasti: |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
Proskomidin päätyttyä ilmaa suitsuttaessaan pappi lukee seuraavan rukouksen: |
Proskomidin päätyttyä ilmaa suitsuttaessaan pappi lukee seuraavan rukouksen: |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
Tämän jälkeen hän peittää ilmalla pyhät lahjat. Suuressa saatossa lahjat siirretään [[prothesis|prothesiksesta]] eli proskomidin toimittamispaikasta [[alttaripöytä|alttarin pöydälle]], jossa ne ovat ilmalla peitettyinä [[uskontunnustus|uskontunnustukseen]] asti. |
Tämän jälkeen hän peittää ilmalla pyhät lahjat. Suuressa saatossa lahjat siirretään [[prothesis|prothesiksesta]] eli proskomidin toimittamispaikasta [[alttaripöytä|alttarin pöydälle]], jossa ne ovat ilmalla peitettyinä [[uskontunnustus|uskontunnustukseen]] asti. |
Nykyinen versio 9. tammikuuta 2021 kello 09.52
Ilma (kreikaksi: αέρας - aeras, venäjäksi:воздух - vozduh) on liturginen tekstiili, suorakaiteen muotoinen liina, jota käytetään muun muassa:
- liturgiassa pyhien lahjojen peittämiseen proskomidin päätyttyä
- pappeuden sakramentissa papiksi vihittävän pää peitetään liturgiassa eräässä vaiheessa ilmalla
- papin hautajaisissa hänen kasvojensa peittämiseen arkun ollessa avoinna (piispalla käytetään takaperin käännetyn klobukin huntua).
Ilmaa nimitetään joskus myös suureksi ehtoollispeitteeksi erotuksena pienistä ehtoollispeitteistä.
Aluen alkaen liinan tarkoituksena oli suojata ehtoollislahjat hyönteisiltä. Myöhemmin sille on annettu erilaisia symbolisia merkityksiä.
Ilman katsotaan kuvaavan Kristuksen käärinliinoja tai haudan suulla ollutta kiveä. Muilla kahdella pyhien lahjojen peittämiseen tarkoitetuilla pienemmillä ristin tai joskus myös neliön muotoisilla ehtoolliskaluston peitteillä (kreikaksi: Ιερα καλυμματα venäjäksi: покровцы) on hieman erilainen symboliikka.
Pienillä peitteillä peitetään erikseen diskos ja erikseen kalkki, ehtoollismalja. Alkuaan ehtoollislahjat peitettiin vain ilmalla ja myöhemmin otettiin käyttöön myös nämä pienet peitteet. Peitteistä on maininta mm. Konstantinopolin patriarkka Filoteos Kokkinoksen (1300-1379) tekstissä "Määräys pyhästä liturgiasta".
1100-luvulla proskomidin katsottiin kuvaavan Kristuksen syntymää ja tämän vuoksi yhdistettiin pienten peittojen symboliikka Jeesuksen kapaloihin. 1300- ja 1400-lukujen taitteessa elänyt Tessalonikan arkkipiispa, pyhä Simeon (k. 1429) yhdisti myöhemmin nämä erilaiset vertauskuvallisuudet tulkinnaksi, jossa toinen pienistä peitteitä kuvaa kapaloita toinen hikiliinaa.
Proskomidissa pientä peitettä diskoksen päälle asetetun tähden päälle laitettaessa pappi rukoilee seuraavan rukouksen:
- Herra on kuningas. Hän on pukeutunut suureen kunniaan. Herra on pukeutunut, vyöttäytynyt voimaan. Niin pysyy maanpiiri lujana, se ei horju.
Kalkin päälle laitettavan pienen peitteen yhteydessä pappi rukoilee seuraavasti:
- Sinun kirkkautesi, Kristus, peittää taivaat, ja maa on täynnä Sinun kunniaasi.
Proskomidin päätyttyä ilmaa suitsuttaessaan pappi lukee seuraavan rukouksen:
- Peitä meidät siipiesi suojaan, torju pois luotamme joka ainoa vihollinen ja vastustaja ja tee, oi Herra, elämämme rauhalliseksi, armahda meitä sekä maailmaasi ja hyvyydessäsi ja ihmisrakkaudessasi pelasta meidän sielumme.
Tämän jälkeen hän peittää ilmalla pyhät lahjat. Suuressa saatossa lahjat siirretään prothesiksesta eli proskomidin toimittamispaikasta alttarin pöydälle, jossa ne ovat ilmalla peitettyinä uskontunnustukseen asti.
Valmistusmateriaalina ilmassa on usein pellava tai silkki. Liina on koristeltu erilaisilla tavoilla, esim. ristillä ja laidan hapsureunalla.
Ehtoollispeitteet voivat joskus olla myös paksummasta materiaalista tehtyjä, brokadikoristeltuja.