Toiminnot

Ero sivun ”Suomen ortodoksinen kirkko” versioiden välillä

Ortodoksi.netista
 
(57 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
(''Oheiset tiedot on tarkistettu vastaamaan tilannetta 28.10.2014'')<br>[[Kuva:Suomi_logo.gif|thumb|Suomen kirkon logo]]
⚫
'''Suomen ortodoksinen kirkko''' on toinen Suomen ns. kansalliskirkoista (''aikaisempi nimitys: valtionkirkko'') ja se kuuluu [[Autonomia|autonomisena]] kirkkona [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin]].

⚫
'''Suomen ortodoksinen kirkko''' on toinen Suomen ns. kansallisista kirkoista (''aikaisempi nimitys: valtionkirkko'') ja se kuuluu [[Autonomia|autonomisena]] kirkkona [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti|Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin]].


Kirkolla on siis kansalliskirkkona kirkollisveronkanto-oikeus. Kirkko noudattaa muista ortodoksisista kirkoista poiketen läntisen kirkon ns. [[Gregoriaaninen kalenteri|uutta eli gregoriaanista]] [[kirkkokalenteri]]a, muualla ortodoksisessa maailmassa noudatetaan [[Juliaaninen kalenteri|vanhaa eli juliaanista]] [[kirkkokalenteri]]a joko sellaisenaan tai soveltaen vain pääsiäiseen ja siitä johtuviin juhliin.
Kirkolla on siis kansalliskirkkona kirkollisveronkanto-oikeus. Kirkko noudattaa muista ortodoksisista kirkoista poiketen läntisen kirkon ns. [[Gregoriaaninen kalenteri|uutta eli gregoriaanista]] [[kirkkokalenteri]]a, muualla ortodoksisessa maailmassa noudatetaan [[Juliaaninen kalenteri|vanhaa eli juliaanista]] [[kirkkokalenteri]]a joko sellaisenaan tai soveltaen vain pääsiäiseen ja siitä johtuviin juhliin.


Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana [[piispa]]na toimii [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] – tällä hetkellä [[patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos I]] ja Suomessa korkein piispa on Karjalan ja koko Suomen [[arkkipiispa]] [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen''), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Karjalan hiippakunnasta, keskuspaikkana Kuopio. Suomalaisista noin reilu 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin]] – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia.
Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana [[piispa]]na toimii [[Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka]] – tällä hetkellä [[patriarkka]] [[Bartolomeos (patriarkka)|Bartolomeos I]] ja Suomessa korkein piispa on Helsingin ja koko Suomen [[arkkipiispa]] [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen''), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Helsingin hiippakunnasta, keskuspaikkana Helsinki. Suomalaisista noin 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – [[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin]] – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia.


<center>-> [[Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä v. 2006]]</center>
<!--<center>-> [[Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä v. 2006, 2009, 2010 ja 2011|Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmääriä vuosina 2006, 2009, 2010 ja 2011]]</center>-->


Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa [[kirkkoslaavi]]a ja kolttasaamea.
Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa [[kirkkoslaavi]]a ja kolttasaamea.
Rivi 11: Rivi 13:
== Kirkon historia ==
== Kirkon historia ==


Ortodoksisuus on levinnyt Suomeen idästä Bysantin valtakunnasta Kiovan, Venäjän ja Novgorodin kautta Karjalaan, josta se sitten on levinnyt koko Suomeen.
Ortodoksisuus on levinnyt Suomeen idästä [[Bysantti|Bysantin valtakunnasta]] Kiovan, Venäjän ja Novgorodin kautta Karjalaan, josta se sitten on levinnyt koko Suomeen.


Suomeen ortodoksisuus saapui jo 1000-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnasta leviten siis ensiksi Kaakkois-Suomeen ja Karjalaan. 1300-luvulla - samoihin aikoihin kun [[roomalaiskatolinen kirkko]] teki ristiretkiään läntiseen Suomeen - Suomen itäiselle alueelle perustettiin ensimmäisiä ortodoksisia [[luostari|luostareita]] ja 1500-luvulla - samoihin aikoihin kuin luterilaisuus syntyi Saksassa - ortodoksisuus oli jo melko vakiintunut etenkin Karjalassa.
Suomeen ortodoksisuus saapui jo 1000-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnasta leviten siis ensiksi Kaakkois-Suomeen ja Karjalaan. 1300-luvulla - samoihin aikoihin kun [[roomalaiskatolinen kirkko]] teki ristiretkiään läntiseen Suomeen - Suomen itäiselle alueelle perustettiin ensimmäisiä ortodoksisia [[luostari|luostareita]] ja 1500-luvulla - samoihin aikoihin kuin luterilaisuus syntyi Saksassa - ortodoksisuus oli jo melko vakiintunut etenkin Karjalassa.


Katso tarkemmin ortodoksisuuden saapuminen ja leviäminen Suomessa artikkelista: -> [[Ortodoksisuus Suomessa]].
Katso tarkemmin ortodoksisuuden saapuminen ja leviäminen Suomessa artikkelista: -> [[Suomen kirkon historian aikajana]].


Alkuun Suomen ortodoksit kuuluivat Venäjän kirkon alaisuuteen ja Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden saavuttamisen myllerryksissä liityimme 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli [[jurisdiktio]]on ja vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. [[Tomos]] -asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin.
Alkuun Suomen ortodoksit kuuluivat Venäjän kirkon alaisuuteen ja Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden saavuttamisen myllerryksissä liityimme 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli [[jurisdiktio]]on ja vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. [[Tomos]] -asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin.
Rivi 45: Rivi 47:
Joissakin kanonisissa asioissa ylimpänä toimielimenä toimii [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] tai joskus jopa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin [[Pyhä synodi]].
Joissakin kanonisissa asioissa ylimpänä toimielimenä toimii [[Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous]] tai joskus jopa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin [[Pyhä synodi]].


Ylin toimeenpaneva toimielin on [[Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus]], jolla on apunaan asettamiaan tarvittavia toimikuntia tai työryhmiä.
Ylin toimeenpaneva toimielin on [[Suomen ortodoksinen kirkollishallitus|Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus]], jolla on apunaan asettamiaan tarvittavia toimikuntia tai työryhmiä.


Ekumeeninen patriarkaatti toimii vanhassa Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa Turkissa.
Ekumeeninen patriarkaatti toimii vanhassa [[Konstantinopoli]]ssa eli nykyisessä Istanbulissa Turkissa.


Kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen apuna toimii Kuopiossa kirkollishallituksen kanslia ja ortodoksinen tiedotuskeskus johtajanaan arkkipiispa ja kirkollishallituksen kansliapäällikkö, lainoppinut kirkkoneuvos Risto Ikäheimo.
Kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen apuna toimii Kuopiossa juuri tapahtuvaan hallinnon muutosprosessiin liityvä palvelukeskus, jonka organisaatio ei vielä ole kaikilta osiltaan valmis.


Hiippakunnissa toimivat omat hiippakuntakansliansa piispojen johdolla apunaan mm. hiippakuntasihteerit ja tarvittava kansliahenkilökunta.
Hiippakunnissa toimivat omat hiippakuntakansliansa piispojen johdolla apunaan mm. hiippakuntasihteerit ja tarvittava kansliahenkilökunta.
Rivi 55: Rivi 57:
=== Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan: ===
=== Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan: ===


* [[Karjalan hiippakunta]]
* [[Kuopion ja Karjalan hiippakunta]]
* [[Helsingin hiippakunta]] ja
* [[Helsingin hiippakunta]] ja
* [[Oulun hiippakunta]].
* [[Oulun hiippakunta]].


Jokaista hiippakuntaa johtaa oma hiippakuntapiispa, jota tavallisemmin nimitetään [[Metropoliitta|metropoliitaksi]] (''paitsi ei arkkipiispaa''). Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa [[apulaispiispa]] – tällä hetkellä KS Joensuun piispa [[Arseni (apulaispiispa)|Arseni]] (''Jorma Heikkinen'') toimipaikkanaan Kuopio.
Jokaista hiippakuntaa johtaa oma hiippakuntapiispa, jota tavallisemmin nimitetään [[Metropoliitta|metropoliitaksi]] (''paitsi ei arkkipiispaa''). Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa [[apulaispiispa]] – tulevan valinnan jälkeen tittelillä KS Haminan piispa toimipaikkanaan todennäköisesti Helsinki.


=== Hiippakuntapiispat ===
=== Hiippakuntapiispat ===


* KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen'')johtaa Karjalan hiippakuntaa
* KP Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa [[Leo (arkkipiispa)|Leo]] (''Leo Makkonen'') johtaa Helsingin hiippakuntaa
* KP Helsingin metropoliitta [[Ambrosius (metropoliitta)|Ambrosius]] (''Risto Jääskeläinen'') johtaa Helsingin hiippakuntaa, keskuspaikkanaan Kallvik Helsingissä.
* KP Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni (''Jorma Heikkinen'') johtaa Kuopion ja Karjalan hiippakuntaa, keskuspaikkanaan Kuopio.
* KP Oulun metropoliitta [[Panteleimon (metropoliitta)|Panteleimon]] (''Petri Sarho'') johtaa Oulun hiippakuntaa keskuspaikkanaan Oulu.
* KP Oulun piispa Elia (''Matti Wallgren'') johtaa Oulun hiippakuntaa KP metropoliitta [[Panteleimon (metropoliitta)|Panteleimonin]] jäätyä kesällä 2013 eläkkeelle, hiippakunnan keskuspaikkana on Oulu.


=== Seurakunnat ===
=== Seurakunnat ===


Hiippakunnat ovat jakaantuneet 24 seurakuntaan, joista 11 on Karjalan, 8 Helsingin ja 5 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. Sama kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen ortodoksiseen seurakuntaan.
Hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. Sama kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen ortodoksiseen seurakuntaan.


Seurakunnissa on pääkirkko ja [[rukoushuone]]ita eli [[tšasouna|tšasounia[[. Suuremmissa seurakunnissa toimii kaksi tai useampia pappeja, pienissä vain yksi [[pappi]] ja [[kanttori]].
Seurakunnissa on pääkirkko ja [[rukoushuone]]ita eli [[tšasouna|tšasounia]]. Suuremmissa seurakunnissa toimii kaksi tai useampia pappeja, pienissä vain yksi [[pappi]] ja [[kanttori]].


Seurakunnassa ylintä valtaa käyttää [[seurakunnanvaltuusto]], joka valitaan nelivuotiskaudeksi. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
Seurakunnassa ylintä valtaa käyttää [[seurakunnanvaltuusto]], joka valitaan nelivuotiskaudeksi. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.
Rivi 77: Rivi 79:
Ylintä toimeenpanovaltaa seurakunnassa käyttää [[seurakunnanneuvosto]], joka on seurakunnan valtuuston valitsema valtuuston toimikauden ajaksi. Neuvoston puheenjohtajan toimii [[kirkkoherra]]. Neuvoston apuna toimii erilaisia toimikuntia ja työryhmiä.
Ylintä toimeenpanovaltaa seurakunnassa käyttää [[seurakunnanneuvosto]], joka on seurakunnan valtuuston valitsema valtuuston toimikauden ajaksi. Neuvoston puheenjohtajan toimii [[kirkkoherra]]. Neuvoston apuna toimii erilaisia toimikuntia ja työryhmiä.


==== Karjalan hiippakunnan seurakunnat (11 kpl): ====
<!--==== Karjalan hiippakunnan seurakunnat (11 kpl): ====


* [[Iisalmen ortodoksinen seurakunta|Iisalmi]] – kirkkoherrana [[rovasti]] [[Elias Huurinainen]]
* [[Iisalmen ortodoksinen seurakunta|Iisalmi]] – vt.kirkkoherrana apulaispiispa Arseni
* [[Ilomantsin ortodoksinen seurakunta|Ilomantsi]] – kirkkoherrana [[pastori]] [[Ioannis Lampropolulos]]
* [[Ilomantsin ortodoksinen seurakunta|Ilomantsi]] – kirkkoherrana [[pastori]] [[Ioannis Lampropoulos]]
* [[Joensuun ortodoksinen seurakunta|Joensuu]] – kirkkoherrana rovasti [[Kalevi Kokkonen]]
* [[Joensuun ortodoksinen seurakunta|Joensuu]] – kirkkoherrana [[pastori]] [[Tuomas Järvinen]]
* [[Jyväskylän ortodoksinen seurakunta|Jyväskylä]] – kirkkoherrana rovasti [[Timo Mäkirinta]]
* [[Jyväskylän ortodoksinen seurakunta|Jyväskylä]] – kirkkoherrana rovasti [[Timo Mäkirinta]]
* [[Kuopion ortodoksinen seurakunta|Kuopio]] – kirkkoherrana rovasti [[Mikko Kärki]]
* [[Kuopion ortodoksinen seurakunta|Kuopio]] – kirkkoherrana pastori [[Timo Honkaselkä]]
⚫
* [[Lieksan ortodoksinen seurakunta|Lieksa]] – kirkkoherrana pastori [[Kosti Heikkinen]]
* [[Mikkelin ortodoksinen seurakunta|Mikkeli]] – kirkkoherrana pastori [[Johannes Hätinen]]
* [[Nurmeksen ortodoksinen seurakunta|Nurmes]] – kirkkoherrana pastori [[Andrei Verikov]]
* [[Nurmeksen ortodoksinen seurakunta|Nurmes]] – kirkkoherrana pastori [[Andrei Verikov]]
* [[Rautalammen ortodoksinen seurakunta|Rautalampi]] – kirkkoherrana pastori [[Bogdan Grosu]]
* [[Rautalammen ortodoksinen seurakunta|Rautalampi]] – kirkkoherrana pappismunkki [[Johannes Parviainen]]
⚫
* [[Saimaan ortodoksinen seurakunta|Varkaus]] – kirkkoherrana pastori [[Bogdan Grosu]]
* [[Taipaleen ortodoksinen seurakunta|Taipale]] – kirkkoherrana pastori [[Paavo Ratilainen]]
* [[Taipaleen ortodoksinen seurakunta|Taipale]] – kirkkoherrana pastori [[Paavo Ratilainen]]
* [[Varkauden ortodoksinen seurakunta|Varkaus]] – kirkkoherrana rovasti [[Martti Päivinen]]


<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Karjalan hiippakunnassa v. 2006|Karjalan hiippakunnan seurakuntien jäsenmäärät 1.1.2006]]</center>
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Karjalan hiippakunnassa v. 2006, 2010, 2011|Karjalan hiippakunnan seurakuntien jäsenmääriä vuosina 2006, 2010 ja 2011]]</center>


==== Helsingin hiippakunnan seurakunnat (8 kpl): ====
==== Helsingin hiippakunnan seurakunnat (8 kpl): ====


* [[Haminan ortodoksinen seurakunta|Hamina]] – kirkkoherrana rovasti [[Leo Huurinainen]]
* [[Haminan ortodoksinen seurakunta|Hamina]] – kirkkoherrana [[Ville Kiiveri]]
* [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsinki]] – kirkkoherrana paikka avoin, tehtävää hoitaa vt. rovasti Leo Huurinainen
* [[Helsingin ortodoksinen seurakunta|Helsinki]] – pastori [[Markku Salminen]]
* [[Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta|Hämeenlinna]] – kirkkoherrana pastori [[Markku Aroma]]
* [[Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta|Hämeenlinna]] – kirkkoherrana arkkimandriitta [[Andreas Larikka]]
* [[Kotkan ortodoksinen seurakunta|Kotka]] – kirkkoherrana rovasti [[Veikko Lisitsin]]
* [[Kotkan ortodoksinen seurakunta|Kotka]] – kirkkoherrana [[pastori]] [[Alexander Hautamäki]]
* [[Lahden ortodoksinen seurakunta|Lahti]] – kirkkoherrana pastori [[Aki Leskinen]]
* [[Lahden ortodoksinen seurakunta|Lahti]] – kirkkoherrana [[pastori]] [[Jonas Bergenstad]]
* [[Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta|Lappeenranta]] – kirkkoherrana pastori [[Timo Tynkkynen]]
* [[Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta|Lappeenranta]] – kirkkoherrana rovasti[[pastori]] [[Timo Tynkkynen]]
* [[Tampereen ortodoksinen seurakunta|Tampere]] – kirkkoherrana rovasti [[Markku Toivanen]]
* [[Tampereen ortodoksinen seurakunta|Tampere]] – kirkkoherrana pastori [[Aleksej Sjöberg]]
* [[Turun ortodoksinen seurakunta|Turku]] – kirkkoherrana pastori [[Ion Durac]]
* [[Turun ortodoksinen seurakunta|Turku]] – kirkkoherrana pastori [[Ion Durac]]


<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Helsingin hiippakunnassa v. 2006|Helsingin hiippakunnan seurakuntien jäsenmäärät 1.1.2006]]</center>
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Helsingin hiippakunnassa v. 2006, 2010, 2011|Helsingin hiippakunnan seurakuntien jäsenmääriä vuosina 2006, 2010 ja 2011]]</center>


==== Oulun hiippakunnan seurakunnat (5 kpl): ====
==== Oulun hiippakunnan seurakunnat (5 kpl): ====


* [[Kajaanin ortodoksinen seurakunta|Kajaani]] – kirkkoherrana rovasti [[Pentti Hakkarainen]]
* [[Kajaanin ortodoksinen seurakunta|Kajaani]] – vt. kirkkoherrana Reijo Marjomaa
* [[Kiuruveden ortodoksinen seurakunta|Kiuruvesi]] – kirkkoherrana rovasti [[Antero Petsalo]]
* [[Kiuruveden ortodoksinen seurakunta|Kiuruvesi]] – liitetty vuoden 2016 alusta Iisalmen seurakuntaan
* [[Lapin ortodoksinen seurakunta|Lappi]] – kirkkoherrana pastori [[Jyrki Penttonen]]
* [[Lapin ortodoksinen seurakunta|Lappi]] – kirkkoherrana pastori [[Jaakko Vainio]]
* [[Oulun ortodoksinen seurakunta|Oulu]] – kirkkoherrana rovasti [[Raimo Kiiskinen]]
* [[Oulun ortodoksinen seurakunta|Oulu]] – kirkkoherrana pastori [[Marko Patronen]]
* [[Vaasan ortodoksinen seurakunta|Vaasa]] – kirkkoherrana pastori [[Matti Wallgrén]]
* [[Vaasan ortodoksinen seurakunta|Vaasa]] – kirkkoherrana pastori [[Andrei Sõtšov]]


<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Oulun hiippakunnassa v. 2006|Oulun hiippakunnan seurakuntien jäsenmäärät 1.1.2006]]</center>
<center>-> [[Seurakuntien jäsenmäärät Oulun hiippakunnassa v. 2006, 2010, 2011|Oulun hiippakunnan seurakuntien jäsenmääriä vuosina 2006, 2010 ja 2011]]</center>--_


== Luostarit ==
== Luostarit ==
Rivi 120: Rivi 120:
Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu kaksi [[luostari]]a:
Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluu kaksi [[luostari]]a:


* [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), [[igumeni]]na, [[arkkimandriitta]] [[Sergei (igumeni)|Sergei]] (''Yrjö Rajapolvi'')
* [[Uuden Valamon luostari|Valamon luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin [[igumeni]] on arkkimandriitta [[Sergei (arkkimandriitta)|Sergei]].
* [[Lintulan luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), [[igumenia]]na, äiti [[Marina (igimenia)|Marina]] (''Maria Iltola'')
* [[Lintulan luostari]] Heinävedellä (Karjalan hiippakunnassa), luostarin [[igumenia]] on äiti [[Mikaela (igumenia)|Mikaela]] (''Unelma Röpelinen'')


== Kirkon laitokset ==
== Kirkon laitokset ==


Kirkon piiriin kuuluvat vielä eräät laitokset:
Kirkon piiriin kuuluvat vielä mm. eräät laitokset:


* [[Valamon kansanopisto]] Heinävedellä, rehtorina [[Sirpa Koriala]]
* [[Valamon kansanopisto|Valamon opisto]] Heinävedellä, rehtorina [[Katja Kareinen]]
* [[Valamon luostarin kirjasto]] Heinävedellä, kirjastonhoitajana [[Heljä Knuuti]]
* [[Valamon luostarin kirjasto]] Heinävedellä, kirjastonhoitajana [[Virva Suvitie]]
* [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]] (OKJ) Kuopiossa, puheenjohtajana, rovasti [[Rauno Pietarinen]] Joensuusta
* [[Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto]] (OKJ) Kuopiossa on yhdistetty kirkon palvelukeskukseen.
* [[Ortodoksinen kirkkomuseo]] Kuopiossa, johtajana [[Teresa Leskinen]] (virkavapaa), vs. [[Päivi Sturm]]
* [[Suomen ortodoksinen kirkkomuseo]] RIISA Kuopiossa, johtajana [[Teresa Leskinen|Teresa Töntsi]]
⚫
* [[Valamon konservointilaitos]] Heinävedellä, johtavana konservaattorina [[Antti Narmala]]
* [[Kirkkokunnan ompelimo]] Kuopiossa, ompelijana [[Aune Mannala]]
⚫
* [[Ortodoksinen seminaari (Joensuu)|Ortodoksinen seminaari]] Joensuussa, johtajana, pastori [[Mikko Sidoroff]]
⚫
* [[Valamon konservointilaitos]] Heinävedellä, johtavana konservaattorina [[Helena Nikkanen]]
⚫
* [[Ortodoksinen seminaari]] Joensuussa, johtajana, rovasti [[Rauno Pietarinen]]


== Muu papisto ==
== Muu papisto ==
Rivi 141: Rivi 140:
=== Matkapapisto ===
=== Matkapapisto ===


Kirkkoon kuuluu vielä matkapappeja neljästä eri toimipiiristä. Heillä on apunaan matkakanttorit.
Kirkkoon kuuluu vielä matkapappeja neljästä eri toimipiiristä. Heillä on apunaan matkakanttorit. Aikaisemmin tehtävissä toivat seuraavat seuraavilla toimipaikoilla, nykyisin heitä on siirretty papeiksi alueen seurakuntiin.


* I toimipiiri: matkapappi, pastori [[Kauko Ivanoff]], toimipaikkana Ämmänsaari Suomussalmella
* I toimipiiri: matkapappi, toimipaikkana Kokkola
* II toimipiiri: avoin
* II toimipiiri: matkapappi, rovasti [[Vesa Takala]] toimipaikkana Kovero Joensuussa (''Tuupovaarassa'')
* III toimipiiri: vt. matkapappi, pastori [[Petri Korhonen]] toimipaikkana Turku
* III toimipiiri: lakkautettu
* IV toimipiiri: matkapappi, pastori [[Kauko Makkonen]] toimipaikkana Ivalo
* IV toimipiiri: matkapappi, rovasti [[Rauno Pietarinen]] toimipaikkana Ivalo, toimi siirretty Lapin seurakuntaan.


Venäjänkielistä maahanmuuttajatyötä hoitaa koko Suomen ortodoksisen kirkon alueella projektiluontoisesti:
Venäjänkielistä maahanmuuttajatyötä hoitaa koko Suomen ortodoksisen kirkon alueella projektiluontoisesti:


* Pavel Pugovkin (asuinpaikkana Lahti)
* pastori [[Viktor Maksimovskij]] Lahdesta


=== Sotilaspapisto ===
=== Sotilaspapisto ===


Sotilaspappeina toimii kuusi seurakuntapappia oman toimensa ohessa:
Sotilaspappeina toimii viisi seurakuntapappia oman toimensa ohessa:


* Yhteyspappina puolustusvoimissa: rovasti [[Leo Huurinainen]] Kouvolasta
* Yhteyspappina puolustusvoimissa, pääesikunnassa: avoin
* Helsingissä: pastori [[Markku Salminen]]
* Etelä-Suomi: pastori [[Markku Salminen]]
* Pohjois-Suomi:
* Kajaanissa: rovasti [[Pentti Hakkarainen]]
* Länsi-Suomi:
* Jyväskylässä: rovasti [[Timo Mäkirinta]]
* Itä-Suomi: avoin
* Joensuussa: rovasti [[Vesa Takala]]
* Rovaniemellä: pastori [[Jyrki Penttonen]]


=== Harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt ===
=== Harrastuneisuutensa vuoksi pappeuteen vihityt ===


Koska pappeus ei ole tutkinto eikä virka, pappeuteen (''papiksi ja diakoniksi'') voidaan vihkiä myös täysin kouluttamaton (''ilman pappisseminaaria tai yliopistollista teologista tutkintoa oleva'') mieshenkilö [[piispa]]n toimesta. Tällaisille ns. harrastuneisúutensa perusteella pappeuteen vihityillä on erilaisia piispan hänelle määräämiä rajoituksia, jotka saattavat koskea [[opetuspuhe]]iden pitämistä ja [[sakramentti]]en toimittamista ja [[synninpäästö]]n eli [[Katumus|katumuksen sakramentin]] vastaanottamista.
Koska [[pappeus]] ei ole tutkinto eikä virka, vaan pappeuden palvelutehtävään kutsutaan, pappeuteen (''papiksi ja diakoniksi'') voidaan vihkiä myös täysin kouluttamaton (''ilman pappisseminaaria tai yliopistollista teologista tutkintoa oleva'') mieshenkilö [[piispa]]n toimesta. Tällaisille ns. harrastuneisuutensa perusteella pappeuteen vihityillä on erilaisia piispan hänelle määräämiä rajoituksia, jotka saattavat koskea [[opetuspuhe]]iden pitämistä ja [[sakramentti]]en toimittamista ja [[synninpäästö]]n eli [[Katumus|katumuksen sakramentin]] vastaanottamista.


== Uskonnon opetus ==
== Uskonnon opetus ==


Suomen ortodoksisen kirkon palkkaamia ns. kiertäviä uskonnonopettajia toimii maassa kolme opettajaa:
Suomen ortodoksisen kirkon palkkaamia ns. kiertäviä uskonnonopettajia toimii joissain seurakuinniaas.


* Lapin piirissä: [[Eeva Liisa Mitrunen]] Rovaniemeltä
<!--* Lapin piirissä: [[Olli Koskela]] Rovaniemeltä
* Etelä-Suomen piirissä: [[Tuula Härkönen]] Tampereelta
* Etelä-Suomen piirissä: tointa ollaan lakkauttamassa-->
* Pohjois-Suomen piirissä: avoin


Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa.
Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa.


== Ekumenia ==
== [[Ekumenia]] ==


Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu mm. seuraaviin järjestöihin:
Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu mm. seuraaviin järjestöihin:


* [[Kirkkojen maailmaneuvosto]] (KMN)
* [[Kirkkojen maailmanneuvosto]] (KMN/WCC)
* [[Euroopan kirkkojen konferenssi]]
* [[Euroopan kirkkojen konferenssi]] (EKK/CEC)
* [[Suomen ekumeeninen neuvosto]] (''jonka johtajana toimii nyt (2008) ortodoksinen pappi, isä [[Heikki Huttunen]], Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta'')
* [[Suomen ekumeeninen neuvosto]] (SEN, ''jonka johtajana toimi 2012 ortodoksinen pappi, isä [[Heikki Huttunen]], Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta'')

== Kirkko Internetissä ==

Suomen ortodoksisen kirkon viralliset Internet-sivut löytyvät osoitteesa: http://www.ort.fi
Lisäksi kirkolla on omat Facebook sivut nimellä: Ortodoksit Suomessa.

(''Edellä olevat tiedot on tarkistettu vastaamaan ainakin osittain tilannetta 12.3.2021, mutta niissä saatta vielä olla korjattavaa'')

Tiedot koonnut: [[:Käyttäjä:Hannu|HAP]]


{{Ortodoksiset kirkot}}
{{Ortodoksiset kirkot}}


[[Luokka:Paikalliskirkot]]
[[Luokka:Paikalliskirkot]]
[[Luokka:Ortodoksinen kirkko]]
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]
[[Luokka:Hallinto]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2021 kello 20.58

(Oheiset tiedot on tarkistettu vastaamaan tilannetta 28.10.2014)

Suomen kirkon logo

Suomen ortodoksinen kirkko on toinen Suomen ns. kansallisista kirkoista (aikaisempi nimitys: valtionkirkko) ja se kuuluu autonomisena kirkkona Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin.

Kirkolla on siis kansalliskirkkona kirkollisveronkanto-oikeus. Kirkko noudattaa muista ortodoksisista kirkoista poiketen läntisen kirkon ns. uutta eli gregoriaanista kirkkokalenteria, muualla ortodoksisessa maailmassa noudatetaan vanhaa eli juliaanista kirkkokalenteria joko sellaisenaan tai soveltaen vain pääsiäiseen ja siitä johtuviin juhliin.

Suomen ortodoksisen kirkon korkeimpana piispana toimii Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka – tällä hetkellä patriarkka Bartolomeos I ja Suomessa korkein piispa on Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo (Leo Makkonen), joka johtaa noin 60 000 jäsenistä Suomen ortodoksista kirkkoa Helsingin hiippakunnasta, keskuspaikkana Helsinki. Suomalaisista noin 1 % kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Oman ortodoksisen kirkkomme lisäksi Suomessa toimii ortodoksisen kanonisen perinteen vastaisesti myös toisen patriarkaatin – Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatin – alaisuudessa olevia seurakuntia lähinnä suuremmissa kaupungeissamme. Niihin kuuluu lähinnä venäläisiä maahanmuuttajia.


Suomen ortodoksisen kirkon kieli on suomi tai ruotsi, mutta palveluksissa käytetään satunnaisesti ja tarvittaessa myös muita kieliä kuten venäjää, kreikkaa, romaniaa ja englantia tai jopa kirkkoslaavia ja kolttasaamea.

Kirkon historia

Ortodoksisuus on levinnyt Suomeen idästä Bysantin valtakunnasta Kiovan, Venäjän ja Novgorodin kautta Karjalaan, josta se sitten on levinnyt koko Suomeen.

Suomeen ortodoksisuus saapui jo 1000-luvulla Novgorodin ruhtinaskunnasta leviten siis ensiksi Kaakkois-Suomeen ja Karjalaan. 1300-luvulla - samoihin aikoihin kun roomalaiskatolinen kirkko teki ristiretkiään läntiseen Suomeen - Suomen itäiselle alueelle perustettiin ensimmäisiä ortodoksisia luostareita ja 1500-luvulla - samoihin aikoihin kuin luterilaisuus syntyi Saksassa - ortodoksisuus oli jo melko vakiintunut etenkin Karjalassa.

Katso tarkemmin ortodoksisuuden saapuminen ja leviäminen Suomessa artikkelista: -> Suomen kirkon historian aikajana.

Alkuun Suomen ortodoksit kuuluivat Venäjän kirkon alaisuuteen ja Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin vuonna 1892. Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden saavuttamisen myllerryksissä liityimme 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli jurisdiktioon ja vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. Tomos -asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin.

Arkkipiispat

Suomen arkkipiispat ja hiippakuntapiispat valitsee nykyään kirkolliskokous. Aikaisemmin käytäntö oli sama molemmilla kansalliskirkoilla, piispat valitsi Tasavallan Presidentti. Kirkolliskokouksen arkkipiispan valinnan vahvistaa kanonisesti Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi ja muiden piispojen valinnan arkkipiispa.

Venäjän vallan aikana maassamme toimi neljä eri arkkipiispaa:

Kts. tarkemmin artikkeli -> Venäläiset arkkipiispat.

Konstantinopolin jurisdiktionin aikana Suomen kirkolla on ollut seuraavat arkkipiispat:

Kirkon hallinto

Ylin päättävä toimielin on Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous, joka kokoontuu vuosittain tai tarvittaessa ja jolla on apunaan myös kirkolliskokousten välisenä aikana tarvittaessa kokoontuvia valiokuntia.

Joissakin kanonisissa asioissa ylimpänä toimielimenä toimii Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous tai joskus jopa Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhä synodi.

Ylin toimeenpaneva toimielin on Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus, jolla on apunaan asettamiaan tarvittavia toimikuntia tai työryhmiä.

Ekumeeninen patriarkaatti toimii vanhassa Konstantinopolissa eli nykyisessä Istanbulissa Turkissa.

Kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen apuna toimii Kuopiossa juuri tapahtuvaan hallinnon muutosprosessiin liityvä palvelukeskus, jonka organisaatio ei vielä ole kaikilta osiltaan valmis.

Hiippakunnissa toimivat omat hiippakuntakansliansa piispojen johdolla apunaan mm. hiippakuntasihteerit ja tarvittava kansliahenkilökunta.

Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut hallinnollisesti kolmeen hiippakuntaan:

Jokaista hiippakuntaa johtaa oma hiippakuntapiispa, jota tavallisemmin nimitetään metropoliitaksi (paitsi ei arkkipiispaa). Arkkipiispan apuna toimii Karjalan hiippakunnassa apulaispiispa – tulevan valinnan jälkeen tittelillä KS Haminan piispa toimipaikkanaan todennäköisesti Helsinki.

Hiippakuntapiispat

  • KP Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo (Leo Makkonen) johtaa Helsingin hiippakuntaa
  • KP Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni (Jorma Heikkinen) johtaa Kuopion ja Karjalan hiippakuntaa, keskuspaikkanaan Kuopio.
  • KP Oulun piispa Elia (Matti Wallgren) johtaa Oulun hiippakuntaa KP metropoliitta Panteleimonin jäätyä kesällä 2013 eläkkeelle, hiippakunnan keskuspaikkana on Oulu.

Seurakunnat

Hiippakunnat ovat jakaantuneet 12 seurakuntaan, joista 5 on Kuopion ja Karjalan, 3 Helsingin ja 4 Oulun hiippakunnassa. Seurakuntien rajat eivät kaikissa tapauksissa noudata yhden kunnan tai kaupungin rajoja, vaan niihin pääsääntöisesti kuuluu useita kuntia. Sama kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen ortodoksiseen seurakuntaan.

Seurakunnissa on pääkirkko ja rukoushuoneita eli tšasounia. Suuremmissa seurakunnissa toimii kaksi tai useampia pappeja, pienissä vain yksi pappi ja kanttori.

Seurakunnassa ylintä valtaa käyttää seurakunnanvaltuusto, joka valitaan nelivuotiskaudeksi. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Ylintä toimeenpanovaltaa seurakunnassa käyttää seurakunnanneuvosto, joka on seurakunnan valtuuston valitsema valtuuston toimikauden ajaksi. Neuvoston puheenjohtajan toimii kirkkoherra. Neuvoston apuna toimii erilaisia toimikuntia ja työryhmiä.


Näiden lisäksi seurakuntien alueella toimii kuntien tai seurakuntien erikseen tai yhdessä palkkaamia ortodoksisia uskonnonopettajia, jotka selviävät parhaiten kysymällä asiaa omasta seurakunnasta. Pääsääntöisesti jokaisen ortodoksisen oppilaan tulee saada oman tunnustuksensa mukaista opetusta, jonka järjestämisestä vastaa oppilaan oma koulu ja kunta yhteistyössä seurakunnan kanssa.

Ekumenia

Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu mm. seuraaviin järjestöihin:

Kirkko Internetissä

Suomen ortodoksisen kirkon viralliset Internet-sivut löytyvät osoitteesa: http://www.ort.fi Lisäksi kirkolla on omat Facebook sivut nimellä: Ortodoksit Suomessa.

(Edellä olevat tiedot on tarkistettu vastaamaan ainakin osittain tilannetta 12.3.2021, mutta niissä saatta vielä olla korjattavaa)

Tiedot koonnut: HAP


Autokefaliset ja autonomiset ortodoksiset kirkot
Autokefaliset kirkot
Neljä vanhaa patriarkaattia: Konstantinopoli | Aleksandria | Antiokia | Jerusalem
Viisi uutta patriarkaattia: Venäjä | Serbia | Romania | Bulgaria | Georgia
Autokefaliset arkkipiispakunnat: Kypros | Kreikka | Puola | Albania | Tšekki ja Slovakia | Ukraina* | Amerikka*
Autonomiset kirkot
Siinai | Suomi | Viro* | Japani* | Kiina* | Ukraina
Merkki * tarkoittaa, ettei autokefaliaa tai autonomiaa ole tunnustettu ortodoksisessa maailmassa kattavasti.
Noudettu kohteesta ”http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Suomen_ortodoksinen_kirkko&oldid=58445”