Tito Colliander

Tito Fritiof Colliander oli suomenruotsalainen kirjailija.

Tito Colliander v. 1956
(kuvaaja tuntematon, isä Sergius Collianderin albumista)

Tito Colliander
(Kuva: isä Vesa Takala, isä Sergius Collianderin albumista)

Hän syntyi 10. helmikuuta 1904 Pietarissa eversti Sigfrid Joakim Collianderin ja hänen vaimonsa Dagmar Ilmatar Constance os. von Schoultzin perheeseen ja kuoli 21. toukokuuta 1989 Helsingissä 85-vuotiaana. Tito Colliander liittyi ortodoksiseen kirkkoon Petserissä vuonna 1938 ja meni ortodoksiseen pappisseminaariin, jossa opiskeli vuosina 1949-1953.

Perhe

Tito Colliander oli naimisissa kuvataiteilija Ina Collianderin (os. Behrsen, 1905-1985) kanssa, ja tästä avioliitosta syntyivät lapset: Maria Colliander-Saanio (ent. Lybeck) v. 1931, Katarina (Kati) Bondestam v. 1939 ja nuorimpana nykyinen isä Sergius Colliander v. 1949.

Elämä

Elämänsä aikana kirjailija työskenteli monissa ammateissa, mm. piirustuksenopettajan ja ortodoksisen uskonnon opettajana. Hän itse piti itseään ennen muuta kirjailijana, ja toimikin vailla muuta toimeentuloa vuosina 1930-50.

Seitsenosaisessa omaelämäkerrallisessa sarjassaan Tito Colliander kertoo elämästään emigranttina Venäjän vallankumouksen pyörteissä ja omasta uskonnollisesta taipaleestaan ja etsinnästään. Kirjallisen työnsä ohella Tito Colliander maalasi myös Jyväskylän Kristuksen ylösnousemisen kirkon ikonostaasissa olevat ikonit. Tämä kirkko oli Suomen ensimmäinen jälleenrakennuskauden kirkko. Jyväskylän kirkon ikonostaasi on ainoa kokonaisuus, jonka hän maalasi. Lähtökohtana hänen työlleen olivat Käkisalmesta evakuoidut hopeiset riisat, jotka sijoitettiin Jyväskylän kirkkoon. Colliander maalasi ikonit kesäkuukausina 1954–56 Valamon luostarissa ja käytti malleinaan luostarin ikoneita. (Ks. -> Jälleenrakennuskauden ikonit)

Toimiessaan uskonnonopettajana Helsingin ruotsinkielisissä oppikouluissa vuosina 1950-69 Tito Colliander laati itse tarvittavan oppimateriaalin. Oppikirjoina toimivat ohuet A5-kokoiset monistevihot. Vuodesta 1953 hän opetti kotonaan, koska ei kipeytyneen polvensa vuoksi pystynyt matkustamaan koulusta toiseen. Monelle oppilaalle oppitunnit Tito Collianderin kotona jäivät elinikäiseksi muistoksi. Tito Collianderin kotona pidettiin myös hänen perustamansa Ortodoxa unga -kerhon teeiltoja, joiden aikana hän alusti pyhien isien opetusten pohjalta.

Tito Colliander oli Helsingin ortodoksisen seurakunnan neuvoston jäsen 1950- ja 1960-luvuilla. Hän toimi myös aktiivisesti Ortodoksinen Veljestö -järjestössä.

Suomen rajojen ulkopuolella Tito Collianderin nimi liitetään ortodoksien keskuudessa ennen muuta hänen kirjoittamaansa ortodoksista kilvoituselämää esittelevään kirjaseen Kristityn tie. Alunperin ruotsinkielinen kirja on ilmestynyt käännettynä lukuisille kielille, suoe´men lisäksi ainakin kreikaksi, venäjäksi, ukrainaksi, romaniaksi, arabiaksi, italiaksi, ranskaksi, saksaksi ja englanniksi.

Kirjallinen tuotanto

• En vandrare (1930), lyriikkaa
• Småstad (1931), novelleja
• Huset, där det dracks (1932), romaani
• Bojorna (1933), novelleja
• Glimtar från Tyskland (1934)
• Taina (1935; suomentanut Eira Hernberg, 1993), romaani
• Direktör Brenner (1936), näytelmä
• Ljuset (1936)
• Korståget (1937; Ristisaatto, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1978), romaani
• Förbarma dig (1939; Armahda meitä, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1976), romaani
• Dagen är (1940), runoja
• Ilja Repin (1942; Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija, suomentanut Lauri Kemiläinen, 1944), elämäkerta
• Grottan (1942), romaani
• Duncker, en av de tappras skara (1943)
• Den femte juli (1943, Heinäkuun viides päivä, suomentanut Helka Varho, 1944)
• Två timmar och andra noveller (1944), novelleja
• Bliv till (1945), romaani
• Vart tog det lilla livet vägen (1945), näytelmä
• Träsnittet (1946), runoja
• Sallinen taiteilija (1948, Tyko Sallisen elämäkerta)
• I åratal (1949), novelleja
• Frödja dig: Akathisterna till vår högtvälsignade Härskarinna, Gudamoder och Eviga Jungfru Maria, och till vår allraljuvaste Herre Jesus Kristus, ruotsinnos (1949)
• Grekisk-ortodox tro och livssyn (1951; Kreikkalais-ortodoksinen usko ja elämännäkemys, suomentanut Paula Kononen, 1952)
• Asketernas väg (1952; Kristityn tie, suomentanut Paula Kononen, 1957)
• Farled (1936–1953, 1954), esseitä
• Fönster (1956, Ikkuna, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1984), novelleja
• Samtal med smärtan (1956), muistiinpanoja
• Glädjens möte (1957)
• Nu och alltid (1958)
• Vår helige faders Johannes Chrysostomos gudomliga liturgi, ruotsinnos (1958)
• Vi som är kvar (1959), romaani
• Med öppna händer (1960), novelleja
• På en trappa (1961), runoja
• Seitsenosainen muistelmasarja (1964−73):
  • Bevarat (1964; Lapsuuteni huvilat, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1967)
  • Gripen (1965; Aarnikotka, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1968)
  • Vidare (1967; Nuoruuden sillat, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1970)
  • Givet (1968; Kahdet kasvot, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1971)
  • Vaka (1969; Kohtaaminen, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1972)
  • Nära (1971; Lähellä, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1973)
  • Måltid (1973; Ateria, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1975)
• Kortfattad ortodox troslära (1966)
• Nya Valamo (1974, kuvat Pertti Hietanen, teksti TC, suomeksi Uusi Valamo, 1974)
• Motiv (1977; Ihmisen ääni, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1977)
• Början (1979; Alku, suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1979)
• Blick (1981)
• Sju sagor (1981, Seitsemän satua, kuvittanut Kati Bondestam; suomentanut Kyllikki Härkäpää, 1981)

Tunnustuksia

Tito Collianderille on myönnetty mm. seuraavat tunnustukset ja palkinnot:

• Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1935, 1937, 1959, 1964 ja 1970
• Lybeckin palkinto 1936 ja 1938
• Svenska Litteratursällskapet i Finland -yhdistyksen palkinto vuosina 1949, 1965 (kunniajäsen 1970)
• Svenska Akademiens Finlandspris (1969)
• Pro Finlandia -mitali (1968)
• Teologian kunniatohtori (Åbo akademi, 1968)
• Pyhän Karitsan ritarikunta, 1. luokan ritarimerkki (1969)
• De Nios stora pris (1973)
• Tollanderska priset (1974)
• Suomen kirkon kirjallisuuspalkinto (1976)

Kaatso myös

• Tito Colliander (kirja) - kirjailijan elämänvaiheita TT Raili Gothónin kirjaamana.

HAP