Ero sivun ”Kyrillos ja Methodios” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Oppineet veljekset '''Konstantinos ja Metodios''' (noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria olisi ollut syntyjään slaavi. Konstantinos toimi 800-luvun puolivälissä [[Konstantinopoli]]ssa professorina ja Metodios [[munkki]]na ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun [[luostari]]n [[igumeni]]na ja [[piispa]]na Konstantinopolissa. Ennen näitä nimityksiään noin vuonna 860 he lähtivät keisari Mikael III:n (839-867) käskystä ja [[patriarkka]] [[Fotios Suuri|Fotioksen]] (858-867, 877-886) toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona. |
[[Kuva:Kyrillos_ja_metodios01.jpg|thumb|Kyrillos ja Metodios. (Kuva © Pyykkönen)]]Oppineet veljekset '''Konstantinos ja Metodios''' (noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria olisi ollut syntyjään slaavi. Konstantinos toimi 800-luvun puolivälissä [[Konstantinopoli]]ssa professorina ja Metodios [[munkki]]na ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun [[luostari]]n [[igumeni]]na ja [[piispa]]na Konstantinopolissa. Ennen näitä nimityksiään noin vuonna 860 he lähtivät keisari Mikael III:n (839-867) käskystä ja [[patriarkka]] [[Fotios Suuri|Fotioksen]] (858-867, 877-886) toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona. |
||
Määrin ruhtinaat Rostislav ja Svjatopolk sekä ruhtinas Kotsel pyysivät Konstantinopolia lähettämään lähetyssaarnaajia. He eivät pitäneet lännen uskon leviämisestä, koska sieltä tuli painostusta latinan kielen käyttöön. Bysantin keisari Mikael lähetti Konstantinoksen ja Metodioksen Määriin vuonna 863. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä aakkosina. He käänsivät osan [[UT|Uudesta Testamentista]] sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli [[kirkkoslaavi]]ksi, jota kaikki slaavit ymmärsivät. |
Määrin ruhtinaat Rostislav ja Svjatopolk sekä ruhtinas Kotsel pyysivät Konstantinopolia lähettämään lähetyssaarnaajia. He eivät pitäneet lännen uskon leviämisestä, koska sieltä tuli painostusta latinan kielen käyttöön. Bysantin keisari Mikael lähetti Konstantinoksen ja Metodioksen Määriin vuonna 863. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä aakkosina. He käänsivät osan [[UT|Uudesta Testamentista]] sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli [[kirkkoslaavi]]ksi, jota kaikki slaavit ymmärsivät. |
||
Versio 25. tammikuuta 2009 kello 05.30
Oppineet veljekset Konstantinos ja Metodios (noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä. On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria olisi ollut syntyjään slaavi. Konstantinos toimi 800-luvun puolivälissä Konstantinopolissa professorina ja Metodios munkkina ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun luostarin igumenina ja piispana Konstantinopolissa. Ennen näitä nimityksiään noin vuonna 860 he lähtivät keisari Mikael III:n (839-867) käskystä ja patriarkka Fotioksen (858-867, 877-886) toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona.
Määrin ruhtinaat Rostislav ja Svjatopolk sekä ruhtinas Kotsel pyysivät Konstantinopolia lähettämään lähetyssaarnaajia. He eivät pitäneet lännen uskon leviämisestä, koska sieltä tuli painostusta latinan kielen käyttöön. Bysantin keisari Mikael lähetti Konstantinoksen ja Metodioksen Määriin vuonna 863. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä aakkosina. He käänsivät osan Uudesta Testamentista sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli kirkkoslaaviksi, jota kaikki slaavit ymmärsivät.
Slaavinkielinen liturgia aiheutti närää lännen kirkon edustajissa ja veljekset kutsuttiin paavin kuultavaksi. Paavi hyväksyi veljesten toimet ja nimitti Metodioksen Määrin ja Pannonian (nyk. Unkari) arkkipiispaksi. Konstantinos joutui vetäytymään terveytensä vuoksi luostariin, jolloin hän sai munkkinimensä Kyrillos.
Veljeksillä oli paljon vastustajia ja paavista riippuen slaavinkielinen palvelus joko hyväksyttiin tai ei lännen kirkossa. Slaavilaisen kulttuurin kehittyminen oli kuitenkin tärkeä, sillä se osoitti, että uusia kirkkoja pystyi kehittymään paikallisen kulttuurin pohjalle, eikä vain kreikkalaisen tai roomalaisen. Tämä oli tärkeä tekijä kristinuskon leviämisessä slaavilaisille alueille. Kyrilloksen ja Methodioksen seuraajat veivätkin uskoa Bulgariaan ja Kiovaan (myöhemmin Venäjä).
Pyhä Kyrillos kuoli Roomassa vuonna 869 ja Metodios Suur-Määrissä vuonna 885. Heidän muistoaan kunnioitetaan ortodoksisen kirkon lisäksi myös roomalaiskatolisessa kirkossa ja anglikaanisessa kirkossa. Suomen ortodoksinen kirkko muistelee pyhiä apostolien vertaisia Kyrillosta ja Metodiosta toukokuun 11. päivänä. Pyhää Kyrillosta, slaavien apostolia muistellaan lisäksi hänen kuolinpäivänään helmikuun 14. päivänä.