Ero sivun ”Ivironin Jumalanäiti” versioiden välillä
Ortodoksi.netista
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Ivironin jumalanaiti.jpg|250px|thumb|<center>''Ivironin Jumalanäiti,<br>Panagia Portaitissa''<br>Ihmeitätekevä ikoni,<br>perimätiedon mukaan maalattu ensimmäisellä vuosisadalla.<br>Ivironin luostari, Athos, Kreikka. |
[[Kuva:Ivironin jumalanaiti.jpg|250px|thumb|<center>''Ivironin Jumalanäiti,<br>Panagia Portaitissa''<br>Ihmeitätekevä ikoni,<br>perimätiedon mukaan maalattu ensimmäisellä vuosisadalla.<br>Ivironin luostari, Athos, Kreikka.<br>Kuva: Wikipedia.</center>]] |
||
[[Kuva:Athos 49.jpg|250px|thumb|<center>''Ivironin Jumalanäiti (Portaitissa)''<br> <small>''Kuva näyttelystä: Athos - Luostarielämää pyhällä vuorella, Helsingin kaupungin taidemuseo - Tennispalatsi, © Valtion historiallinen museo, Moskova''</small></center>]] |
[[Kuva:Athos 49.jpg|250px|thumb|<center>''Ivironin Jumalanäiti (Portaitissa)''<br> <small>''Kuva näyttelystä: Athos - Luostarielämää pyhällä vuorella, Helsingin kaupungin taidemuseo - Tennispalatsi, © Valtion historiallinen museo, Moskova''</small></center>]] |
||
'''Ivironin Jumalanäidin ikoni''' sijaitsee [[Athos|Athoksella]] Ivironin luostarissa. Ikonin tarina alkaa 800-luvulta, jolloin [[ikonoklasmi]] vallitsi Bysantissa ja aiheutti paljon harmia ihmisille ja [[Ikoni|ikoneille]]. |
'''Ivironin Jumalanäidin ikoni''' sijaitsee [[Athos|Athoksella]] Ivironin luostarissa, johon ikonin nimi viittaa. Luostari on puolestaan saanut nimensä georgialaisten perustajiensa mukaan. Iveria eli Kaukasian Iberia oli nykyisen Georgian alueella aikanaan sijainnut kuningaskunta. Ikonin tarina alkaa 800-luvulta, jolloin [[ikonoklasmi]] vallitsi Bysantissa ja aiheutti paljon harmia ihmisille ja [[Ikoni|ikoneille]]. |
||
== Tarinat ikonista == |
== Tarinat ikonista == |
||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
== Ikonin kopiot Venäjällä == |
== Ikonin kopiot Venäjällä == |
||
[[Kuva:Ivironin_jumalanaiti01.jpg|250px|thumb|<center>Ivironin Jumalanäiti<br> |
[[Kuva:Ivironin_jumalanaiti01.jpg|250px|thumb|<center>Ivironin Jumalanäiti<br>Kuva © Pyykkönen.</center>]] |
||
Vuonna 1647 ikonista tehtiin kopio moskovalaisen Novospasskin luostarin (''tunnettu nykyään luostarin nimeä käyttävästä kuorosta'') arkkimandriitta Nikonin (''myöhemmin [[Venäjä]]n patriarkka vv. 1652-1666'') pyytäessä sitä Moskovassa juuri samaan aikaan vierailulla olleelta Ivironin luostarin [[igumeni]] Pakomiukselta. Munkki Jamblikos maalasi Ivironin ikonista kopion, joka toimitettiin Venäjälle. Vielä toinenkin kopio maalattiin vuonna 1656 arkkimandriitta Nikonin toimesta Athokselle lähetettyjen maalarien tekemänä ja näin Venäjäkin sai omat Portinvartija-ikoninsa (''Portaitissa''), jolla nimellä Ivironin Jumalanäidin ikoni myös tunnetaan. Tämä jälkimmäinen venäläinen ikoni on sijoitettu Valdain luostariin Novgorodin hiippakuntaan. |
Vuonna 1647 ikonista tehtiin kopio moskovalaisen Novospasskin luostarin (''tunnettu nykyään luostarin nimeä käyttävästä kuorosta'') arkkimandriitta Nikonin (''myöhemmin [[Venäjä]]n patriarkka vv. 1652-1666'') pyytäessä sitä Moskovassa juuri samaan aikaan vierailulla olleelta Ivironin luostarin [[igumeni]] Pakomiukselta. Munkki Jamblikos maalasi Ivironin ikonista kopion, joka toimitettiin Venäjälle. Vielä toinenkin kopio maalattiin vuonna 1656 arkkimandriitta Nikonin toimesta Athokselle lähetettyjen maalarien tekemänä ja näin Venäjäkin sai omat Portinvartija-ikoninsa (''Portaitissa''), jolla nimellä Ivironin Jumalanäidin ikoni myös tunnetaan. Tämä jälkimmäinen venäläinen ikoni on sijoitettu Valdain luostariin Novgorodin hiippakuntaan. |
||
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* [[ |
* [[Georgian Jumalanäiti]] |
||
* [[Jumalansynnyttäjän ikonit]] |
|||
* [[Kanoni Jumalansynnyttäjälle Odigitrialle (Tiennäyttäjälle)]] |
* [[Kanoni Jumalansynnyttäjälle Odigitrialle (Tiennäyttäjälle)]] |
||
Versio 20. elokuuta 2012 kello 10.51
Ivironin Jumalanäidin ikoni sijaitsee Athoksella Ivironin luostarissa, johon ikonin nimi viittaa. Luostari on puolestaan saanut nimensä georgialaisten perustajiensa mukaan. Iveria eli Kaukasian Iberia oli nykyisen Georgian alueella aikanaan sijainnut kuningaskunta. Ikonin tarina alkaa 800-luvulta, jolloin ikonoklasmi vallitsi Bysantissa ja aiheutti paljon harmia ihmisille ja ikoneille.
Tarinat ikonista
Alkuperäisen ikonin kerrotaan joutuneen 800-luvulla lähellä Nikeaa köyhän leskivaimon toimesta mereen, koska hänen muussa tapauksessa olisi pitänyt maksaa kotiinsa tunkeutuneille sotilaille kiristysrahaa ikonista.
Myöhemmin lesken poika meni Athokselle munkiksi ja kertoi ikonin varhaisvaiheista. Erilaisten vaiheiden jälkeen vuonna 999 Georgiasta Athokselle saapuneet munkit havaitsivat meressä ikonin, jota he eivät yrityksistä huolimatta saaneet rannalle.
Vasta kun askeettinen munkkivanhus Gabriel, jolle oli unessa ilmoitettu asiasta, meni noutamaan ikonia, se onnistui. Ikoni sijoitettiin luostarin alttariin, mutta se hävisi sieltä yön aikan ja löytyi pitkällisen etsiskelyn jälkeen luostarin portin päältä. Sama toistui toisenakin yönä ja vihdoin munkit ymmärsivät, ettei ikonia tarvinnut suojella, vaan se suojelisi heitä juuri valitsemallaan paikalla, portin päällä. Siksi se sijoitettiin sinne ja sen yläpuolelle rakennettiin kirkko Jumalanäidin kunniaksi.
Ikonin kopiot Venäjällä
Vuonna 1647 ikonista tehtiin kopio moskovalaisen Novospasskin luostarin (tunnettu nykyään luostarin nimeä käyttävästä kuorosta) arkkimandriitta Nikonin (myöhemmin Venäjän patriarkka vv. 1652-1666) pyytäessä sitä Moskovassa juuri samaan aikaan vierailulla olleelta Ivironin luostarin igumeni Pakomiukselta. Munkki Jamblikos maalasi Ivironin ikonista kopion, joka toimitettiin Venäjälle. Vielä toinenkin kopio maalattiin vuonna 1656 arkkimandriitta Nikonin toimesta Athokselle lähetettyjen maalarien tekemänä ja näin Venäjäkin sai omat Portinvartija-ikoninsa (Portaitissa), jolla nimellä Ivironin Jumalanäidin ikoni myös tunnetaan. Tämä jälkimmäinen venäläinen ikoni on sijoitettu Valdain luostariin Novgorodin hiippakuntaan.
Muistopäivä
Venäjällä tämän (Valdain luostarissa olevan) jälkimmäisen ikonin juhlaa vietetään helmikuun 12. päivänä, mutta yleisemmin ortodoksisessa maailmassa muistellaan Jumalanäidin Ivironin ikonia sen omana muistopäivänään lokakuun 13. päivänä. Muitakin muistelupäiviä on olemassa toisissa paikalliskirkoissa. Ikonia muistellaan myös maaliskuun 13. päivänä sekä kirkkaana tiistaina.
Kirjallisuutta
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu
- Jumalanäidin Ivironilainen ikoni ss. 185-187
- Dmitri Orehov: Venäjän pyhiä ikoneja (sarjassa: Sielun parantaminen), kust. N.Prospekt, Pietari, 2003 (venäjäksi)
Katso myös