Evakko-Kristus
Ortodoksi.netista
Evakko-Kristus - siirtolaisuuden ikoni
(valokuva Petter Martiskainen)
Painokuva on myynnissä Varkauden ortodoksisessa seurakuntassa
(kuva © Pyykkönen)
Jatkosodan aikaan Suomen ortodoksisen kirkon papisto toimi sielunhoidollisissa tehtävissä sekä takaisin vallatun alueen että Itä-Karjalan ortodoksien parissa. Sodan seurauksena monet vanhastaan ikoneista rikkaat kirkot, tšasounat ja kodit olivat tyhjentyneet pyhistä kuvista. Ikonien tarve oli ilmeinen, liittyiväthän ne oleellisesti ortodoksien päivittäiseen uskonelämään. Nopeana ratkaisuna tähän ongelmaan Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta (PSHV) päätti painattaa kartonkisia ikoneja niitä tarvitseville ortodokseille Suomen ja Itä-Karjalan alueella. Sopivien malli-ikonien etsijöiksi pyydettiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Herman (1878–1961) ja hänen sihteerinsä, ylidiakoni Leo Kasanko (1906–1973). Alkukesästä vuonna 1943 he viimein löysivät malliksi sopivaksi katsomansa Kristuksen ikonin Kuopion Pyhän Nikolaoksen kirkon alttarihuoneesta.
Ikonissa Kristus on kuvattu perinteen mukaan frontaalisesti puolivartalokuvassa. Kyseinen kuvatyyppi on nimeltään Kristus Kaikkivaltias, joka tunnetaan jo 400-luvun lopun ja 500-luvun seinämaalauksista ja mosaiikeista. Vanhin säilynyt Kristus Kaikkivaltias -ikoni on 500-luvun alusta ja se sijaitsee Siinailla Pyhän Katariinan luostarissa. Ikonityypin tunnusomaisena piirteenä ovat Kristuksen siunausasentoon kohotettu oikea käsi ja evankeliumikirja vasemmassa kädessä. Hänen vaatetuksensa seuraa niin ikään vanhaa ikonografiaa: kitoni eli alusviitta on punainen ja himation eli päällysviitta sininen.
Tyylillisesti ikoni edustaa ns. akateemista ikonimaalausta, joka on tunnusomaisin Suomen viime vuosisatojen kirkkojen ikoneille. Nimitys viittaa taideakatemioiden antamaan taideopetukseen ja esikuviin. Esimerkiksi Valamon luostarin ikoniateljeessa maalattiin Pietarin taideakatemian tapaan akateemisen ikonimaalauksen ihanteita seuraten.
Perinteisesti ikonissa on aina kirjoitettu ketä tai mitä se esittää. Tästä syystä Kristuksen ikoniin on merkitty hänen monogramminsa, joka muodostuu kreikankielisistä sanoista ”Jeesus Kristus”. Sädekehässä on ainoastaan Kristuksen ikoneihin kuvattu ristiaihe ja kirjaimet omega, omikron ja nii, joilla on ilmaistu Jumalan nimi Vanhan testamentin ilmoituksen mukaisesti (2.Moos.3:14).
Ikonin kirjaimet paljastavat maalauksen alkuperän slaavilaiseksi. Alkuperäisessä malli-ikonissa myös evankeliumikirjan teksti oli slaavinkielinen, mutta painetussa ikonissa kirjoitus on suomeksi. Alkuperäistä ikonin tekstiä ei toki päällemaalattu, vaan painotyön yhteydessä siihen sijoitettiin suomenkielinen teksti.
Ikonien painatus tehtiin helsinkiläisessä Tilgmann Oy:ssä. Kartonkisia Vapahtajan ikoneita tilattiin kahta kokoa, joista pienempi oli n. 22 cm x 27 cm ja suurempi hieman alkuperäistä ikonia (71 cm x 57 cm) pienempi. Koot määräytyivät ilmeisesti käyttötarkoituksen mukaan siten, että pienempi oli tarkoitettu kotien yksityiskäyttöön ja suurempi jumalanpalveluskäyttöön. Painotyö ei kuitenkaan ehtinyt valmistua ennen sodan loppumista vuonna 1944. Ikonien tarve oli kuitenkin entistä suurempi sodanjälkeisessä Suomessa menetetyn alueen evakkojen keskuudessa. Tästä Kristuksen lempeäilmeisestä kuvasta tuli rakas ikoni siirtolaisten keskuudessa ja sillä oli keskeinen sija ortodoksien kodeissa uusilla asuinseuduilla eri puolilla Suomea. Kansan suussa ikoni sai nimen ”Evakko-Kristus”.
