Jerusalemin Jumalanäiti
Ortodoksi.netista
Perimätieto kertoo, että ensimmäisen ihmeitätekevän Jumalanäidin ikonin, Hodigitrian eli Tiennäyttäjän, maalaaja oli ollut pyhä apostoli ja evankelista Luukas. Tämän ikonin tai siitä tehdyn kopion kerrotaan viedyn Jerusalemista Konstantinopoliin 5. vuosisadalla ja sitä säilytettiin Blahernan kirkossa, joka oli rakennettu juuri tähän tarkoitukseen. Tämä ikoni on ollut monen myöhemmän Jumalanäidin ikonin alkuperäinen esikuva, niin myös Jerusalemin Jumalanäidin ikonina tunnetun muunnelman tuosta ikonista.
Tarinat ikonista
Useilla kuuluisilla vanhoilla ikoneilla on samakaltainen syntytarina ja useat vanhimmista ikoneista yhdistetään myös tuohon alussa mainittuun apostoli Luukkaan maalaamaan ensimmäiseen ikoniin. Niin myös Jerusalemin Jumalanäidin ikoni, jonka sanotaan siirretyn Konstantinopoliin 400-luvulla ja kun ikoni skyyttien hyökätessä pelasti kaupungin, se siirrettiin Blahernan kirkkoon.
Mahdollisesti tuosta alkuperäisestä ikonista on tehty erilaisia kopioita, jotka sitten ovat alkaneet elää omaa tarinaansa eri puolilla ortodoksista maailmaa. Myös Jerusalemin Jumalanäidin ikonin sanotaan tuodun 900-luvun alussa Konstatinopolista Korsuniin Krimin niemimaalle. Venäjän historian maineikas ja kuuluisa hallitsija, ruhtinas Vladimir, joka tunnetaan myös nimellä pyhä Vladimir Kiovalainen, otti kasteen vuonna 988 juuri Korsunissa ja siirsi ikonin Kiovaan.
Ikoni luovutettiin sitten Novgorodiin, jonka asukkaat olivat juuri kääntyneet ortodokseiksi. Siellä se sijoitettiin Sofian katedraaliin ja ikoni olikin sitten Novgorodissa yli 400 vuotta. Novorodissa tehdyistä jerusalemilaisen ikonin kopioista alettiin sittemmin käyttää nimitystä Korsunin Jumalanäidin ikonit.
1500-luvulla tsaari Iivana Julma alisti Novgorodin ja toi ikonin Moskovaan, jossa se sijoitettiin Kremliin Uspenien eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraaliin.
Napoleonin sotaretkien aikana ranskalaiset ryöstivät ikonin ja veivät sen Ranskaan, Pariisiin.
Kopioita ikonista
Jerusalemin Jumalanäidin ikonista on tehty runsaasti kopioita ja osa niistä on kohonnut Venäjällä ihmeitätekevien ikonien joukkoon.
Lintulan luostarissakin on 1920-luvulla maalattu kopio ikonista. Tähän ikoniin on lisätty kivensiru Herran haudalta ja ikoni on siunattu käyttöönsä Kristuksen haudalla.
Ortodoksinen kirkko kunnioittaa Jumalansynnyttäjän juhlana vuosittain Jerusalemin ikonin muistoa lokakuun 12. päivänä.
Kirjallisuutta
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu
- Jumalanäidin jerusalemilainen ikoni s. 178
- Dmitri Orehov: Venäjän pyhiä ikoneja (sarjassa: Sielun parantaminen), kust. N.Prospekt, Pietari, 2003 (venäjäksi)
Jerusalemin Jumalanäidin ikonien kuvia muualla Internetissä
Katso myös
- Jumalansynnyttäjän ikonit
- Ikoni
- Kanoni Jumalansynnyttäjälle Odigitrialle (Tiennäyttäjälle)
- Jumalanäidin Ennusmerkki-ikoni
- Imettävä Jumalanäiti-ikoni
- Ivironin Jumalanäidin ikoni
- Jumalanäidin Kaikkien murheellisten ilo-ikoni
- Kalugan Jumalanäidin ikoni
- Kazanin Jumalanäidin ikoni
- Konevitsan Jumalanäidin ikoni
- Korsunin Jumalanäidin ikoni
- Jumalanäidin Lohduta minua surussani-ikoni
- Smolenskin Jumalanäidin ikoni
- Tihvinän Jumalanäidin ikoni
- Valamolainen Jumalanäidin ikoni
Tietoruutu:
Skyytit = Skyytit olivat muinaisia paimentolais- ja maanviljelijäheimoja, jotka antiikin aikoina asuivat aroalueilla Altain ja nykyisen Bulgarian välillä. Nykyisin alueella ovat mm. Ukraina, Kazakstan ja Etelä-Venäjän arot. Skyyttien valtakausi oli noin 600 eKr. – 300 jKr. antiikin Kreikan ja Rooman aikoina. Skyytit olivat sotaisia, hevosella liikkuvia ja teltoissa asuvia paimentolaisia. Luultavasti he olivat Iranista levittäytyneitä indoeurooppalaisia.(Lähde: wikipedia)