Autokefalia

Autokefalia on ortodoksisessa kirkossa paikalliskirkon täysin itsenäinen ja muista kirkoista hallinnollisesti riippumaton asema. Tällainen asema on esimerkiksi kaikilla patriarkaateilla sekä Kreikan ortodoksisella kirkolla ja Kyproksen ortodoksisella kirkolla.

Suomen ortodoksinen kirkko on autonominen ja kuuluu kanonisesti Ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen eli jurisdiktioon.

Autokefaliset paikalliskirkot

Ns. vanhat patriarkaatit

Näiden patriarkaattien asema ja hierakinen järjestys määriteltiin ensimmäisissä ekumeenisissa eli yleisissä kirkolliskokouksissa

• Rooma
• Konstantinopoli
• Aleksandria
• Antiokia
• Jerusalem

Ns. uudet patriarkaatit

Nämä patriarkaatit erosivat vanhoista patriarkaateista ja saivat (ottivat) itsenäisen aseman. Suluissa erovuosi ja entinen patriarkaatti.

• Venäjä /Moskova (1448, Konstantinopoli)
• Romania (1865, Konstantinopoli)
• Georgia (Venäjä, 1811)
• Serbia (1832, Konstatinopoli)
• Bulgaria (1872, Konstantinopoli)

Muut autokefaliset paikalliskirkot (kirkon päämiehenä arkkipiispa)

Asema määriteltiin joko ekumeenisissa kirkolliskokouksissa tai ne ovat eronneet patriarkaateista omilla päätöksillään.

• Kypros (v. 431, kolmas ekumeeninen kirkolliskokous)
• Kreikka (1833, Konstantinopoli)
• Puola (1924, Konstatinopoli)
• Albania (1922, Konstatinopoli)
• Tsekki ja Slovakia (1951, Moskova ja 1998,, Konstatinopoli)
• Amerikka ja Kanada (1970, Venäjä, useat paikalliskirkot eivät ole tunnustaneet tätä eroa)

Näiden lisäksi Ukrainassa on kaksi eri kirkkoa julistautunut autokefaalisiksi (Ukrainan kirkko / Kievin patriarkaatti ja Ukrainan autokefaalinen ortodoksinen kirkko), mutta yksikään muu ortodoksinen kirkko ei ole tunnustanut kirkkojen itsenäisyyttä eikä niillä ole ehtoollisyhteyttä ortodoksisten kirkkojen kanssa.