Athanasios Suuri

Pyhä Athanasios Suuri (eli noin vuosina 293 - 373) oli yksi kuuluisimmista alkukristillisen ajan suurista kirkkoisistä, joka kunnostautui erityisesti areiolaisuutta vastaan käydyssä kiistelyssä. Hän osallistui Aleksandrian piispan diakonina Nikean ensimmäiseen yleiseen eli ekumeeniseen kirkolliskokoukseen ja herätti huomiota hyvällä Raamatun tuntemuksellaan ja erinomaisella väittelytaidollaan. Hän puolusti voimakkaasti oppia Isän ja Pojan yhdestä olennosta. Myöhemmin hänestä tuli tuon saman patriarkaatin piispa.

Elämä ja opetus

Atanasios syntyi noin vuonna 293 Aleksandriassa, Egyptissä. Piispan havaittua lapsi lahjakkaaksi, hän otti lapsen huollettavakseen ja kasvatettavakseen. Atanasios vihittiin diakoniksi ja tässä arvossa hän sitten osallistui piispansa kanssa Nikean ensimmäiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen vuonna 325. Kokous käsitteli pääasiassa areioilaisuutta, pappi Areioksen luomaa vaikeaa ja nopeasti leviävää harhaoppia.

Kirkolliskokouksen jälkeen piispa kuoli ja Atanasios valittiin Aleksandrian piispaksi vaikka hän pitkään kieltäytyi tästä tehtävästä. Hän oli vain 28-vuotias, kun hänet vihittiin piispaksi.

Areiolaisten aiheuttamat levottomuudet leimasivat voimakkaasti Atanasioksen piispuuden alkutaivalta. Monenlaisia syytöksiä esitettiin Atanasiosta kohtaan ja monien tällaisten tilanteiden jälkeen keisari karkotti hänet Galliaan Trierin kaupunkiin, jossa hän eli maanpaossa useita vuosia.

Paluuyritys ei onnistunut ja hän siirtyi vapaaehtoiseen maanpakolaisuuteen Roomaan. Samaan aikaan areiolaiset vainosivat ja tappoivat oikean uskon tunnustajia ja puolustajia Aleksandriassa. Seitsemän vuoden päästä Atanasios palasi Aleksandriaan ja yritti rauhanomaisin keinoin saada muutoksia aikaan. Turhaan.

Sekasorto jatkui ja Atanasios vetäytyi Egyptin erämaahan, jossa hän kirjoitti runsaasti jälkeen jääneitä kirjoituksiaan ja opetuksiaan. Samalla hän kirjoituksillaan johti kirkkoa ja antoi intoa ja voimaa totuuden puolustajille.

Keisarin vaihtuessa julmuudet ja vainot jatkuivat. Atanasioksen paluu takaisin vaihtui jälleen paoksi Egyptin erämaihin. Vainoojakeisarin kuoltua Atanasios palasi ja pakeni vuoronperään. Viimein keisari suostui välttääkseen epäjärjestyksen ja kapinoinnin siihen, että Atanasios palasi piispanvirkaansa, jossa hän taistelikin sitten innokkaasti aina kuolemaansa asti areiolaisuutta vastaan.

Atanasios Suuri kuoli 80-vuotiaana vuonna 373.

Merkitys kirkolle

Ortodoksinen kirkko on antanut Atanasiokselle lisänimen Ortodoksisuuden isä ja kirkko kunnioittaa Atanasiosta hänen kirkollisina muistopäivinään 18. tammikuuta ja 2. toukokuuta.