Toiminnot

Ehtoonjälkeinen palvelus

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 11. tammikuuta 2021 kello 09.55 – tehnyt Hannu (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Ortodoksisen kirkon palveluksia
Jumalallinen liturgia
Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia eli Paastoliturgia
Kirkollinen vuorokausi
Ehtoopalvelus | Ehtoonjälkeinen palvelus | Puoliyöpalvelus | Aamupalvelus
Hetket
Ensimmäinen hetki | Kolmas hetki | Kuudes hetki | Yhdeksäs hetki
Vigilia
Muita palveluksia
Akatistos | Rukouspalvelus eli Moleben
Suuri vedenpyhitys | Pieni vedenpyhitys
Kodin pyhittäminen | Muun kohteen siunaaminen
Pappeuteen vihkiminen | Avioliitto liturgian yhteydessä
Hautaaminen | Panihida | Parastaasi

Ehtoonjälkeinen palvelus (kreikaksi: απόδειπνον - päivällisen jälkeen, venäjäksi: повечерие, povetserie) on yksi ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksista kirkollisen vuorokauden kierrossa. Palvelus toimitetaan nimensä mukaisesti ehtoopalveluksen jälkeen ja iltaruokailun jälkeen.

Palvelus voidaan toimittaa joko suurena tai vähäisenä ehtoonjälkeisenä palveluksena.

Suuri ehtoonjälkeinen palvelus muistuttaa aamupalvelusta ja se muodostuu kolmesta osasta:

  1. Lauletaan veisu "Meidän kanssamme on Jumala...", joka kuvaa Kristuksen maailmaan tuloa
  2. Tämä osa on luonteeltaan katumussisältöinen.
  3. Tämä osa on sitten ylistystä, jossa luetaan suuri ylistysveisu ja lauletaan kanoni, lauletaan tropari "Voimien Herra ole kanssamme ..." liitelauselmina psalmin 50 jakeita.

Suuri ehtoonjälkeinen palvelus toimitetaan suuressa paastossa ja joulun, Kristuksen kasteen (teofanian), Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestyksen ja helluntain aattoina.

Vähäinen ehtoonjälkeinen palvelus toimitetaan kaikkina muina päivinä (siis kun ei toimiteta suurta ehtoonjälkeistä palvelusta). Tämä palvelus on suurta ehtoonjälkeistä palvelusta huomattavasti lyhyempi ja siihen voidaan liittää myös kanoni ja akatistos.

Katso myös