Toiminnot

Ero sivun ”Humbertus (kardinaali)” versioiden välillä

Ortodoksi.netista

(Ak: Uusi sivu: '''Humber'''t (lat. ''Humbertus de Silva Candida'', engl. ''Humbert of Mourmoutiers'') oli roomalaiskatolisen kirkon kardinaali, ranskalainen prelaatti ja benediktiinijärjestön maal...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Humber'''t (lat. ''Humbertus de Silva Candida'', engl. ''Humbert of Mourmoutiers'') oli roomalaiskatolisen kirkon kardinaali, ranskalainen prelaatti ja benediktiinijärjestön maallikkojäsen. Hän syntyi noin vuonna 1015 ja kuoli 5.5.1061. Rooman [[paavi]] Leo IX kutsui hänet Roomaan vuonna 1049. Leo teki hänestä Sisilian [[arkkipiispa]]n ja Silva Candidan kardinaalin.
'''Humbert''' (lat. ''Humbertus de Silva Candida'', engl. ''Humbert of Mourmoutiers'', myös ''Hubert, Hubertus, Uberto, Umberto, Humbertus Burgundus'') oli roomalaiskatolisen kirkon kardinaali, ranskalainen prelaatti ja benediktiinijärjestön maallikkojäsen.


Humbert syntyi noin vuonna 1015 ja kuoli 5.5.1061. Viisitoistavuotiaana hän meni oblaatiksi eli maallikkojäseneksi Moyenmoutierin luostariin Ranskassa. Myöhemmin hänestä tuli luostarin [[igumeni]]. Rooman [[paavi]] Leo IX kutsui hänet Roomaan vuonna 1049. Leo teki hänestä Sisilian [[arkkipiispa]]n keväällä 1050, mutta hän ei koskaan nähnyt piispanistuintaan. Toukokuun 2. päivänä 1050 hän osallistui lateraanisynodiin, jossa hän voimakkaasti vastusti Bérenger Toursilaisen oppeja. Vuonan 1051 hänestä tuli Silva Candidan (Santa Rufina) kardinaali.
[[Konstantinopoli]]n [[patriarkka]] [[Mikael Kerularios]] vaati Konstantinopolissa toimivia läntisiä kirkkoja omaksumaan itäiset tavat. Heidän kieltäytyessä Mikael sulki latinalaiset kirkot Konstantinopolissa ja kielsi siellä happamattoman leivän käytön [[ehtoollinen|ehtoollisessa]], joka oli lännen kirkon perinteen mukainen.


[[Konstantinopoli]]n [[patriarkka]] [[Mikael Kerularios]] vaati Konstantinopolissa toimivia läntisiä kirkkoja omaksumaan itäiset tavat. Heidän kieltäytyessä Mikael sulki latinalaiset kirkot Konstantinopolissa ja kielsi siellä happamattoman leivän käytön [[ehtoollinen|ehtoollisessa]], joka oli lännen kirkon perinteen mukainen. Humbert vastasi Mikaelille asiakirjassa, joka oli otsikoitu ''Adversus Graecorum calumnias'' eli kreikkalaisten herjauksia vastaan.
Ochridan [[piispa]] syytti kirjeessä länttä [[harhaoppi]]suudesta, johon Humbert vastasi listaamalla 90 idän harhaoppia. Vaikka Mikael kävi kuumana, ilmeisesti keisari ja Tranin piispa Johannes saivat hänet rauhoittumaan. Paavi ja Humbert taas halusivat ratkaista asian ja Humbert lähti neuvottelemaan asiaa delegaation kanssa Konstantinopoliin huhtikuussa 1054. Heidän vastaanottonsa ei ollut kuitenkaan heidän toivomansa mukainen ja he ryntäsivät ulos palatsista vihaisina, jättäen Mikaelin vielä vihaisemmaksi. He jättivät Mikaelille paavin kirjelmän, jonka sinettiä oli peukaloitu. Delegaatio oli kääntänyt kirjeestä aikaisemman jyrkemmän version kreikaksi ja asettaneet sen julkisesti nähtäville. Tapaus oli merkittävä idän ja lännen kirkkojen [[Suuri skisma|suuren skisman]] syntymiselle.

Ochridan [[piispa]] syytti kirjeessä länttä [[harhaoppi]]suudesta, johon Humbert vastasi listaamalla 90 idän harhaoppia. Vaikka Mikael kävi kuumana, ilmeisesti keisari ja Tranin piispa Johannes saivat hänet rauhoittumaan. Paavi ja Humbert taas halusivat ratkaista asian ja Humbert lähti neuvottelemaan asiaa delegaation kanssa Konstantinopoliin huhtikuussa 1054. Heidän vastaanottonsa ei ollut kuitenkaan heidän toivomansa mukainen ja he ryntäsivät ulos palatsista vihaisina, jättäen Mikaelin vielä vihaisemmaksi. He jättivät Mikaelille paavin kirjelmän, jonka sinettiä oli peukaloitu. Delegaatio oli kääntänyt kirjeestä aikaisemman jyrkemmän version kreikaksi ja asettaneet sen julkisesti nähtäville. Humbert [[ekskommunikointi|ekskommunikoi]] [[harhaoppi]]sena patriarkka Mikaelin 16.4.1054. Myöhemmin idän kirkko asetti delegaation jäsenet [[anateema]]an. Tapaus oli merkittävä idän ja lännen kirkkojen [[Suuri skisma|suuren skisman]] syntymiselle. Kuitenkin myöhemmin on huomautettu, että ekskommunikointi ja anateema eivät olleet suunnattu idän ja lännen kirkkoja vastaan, vaan Mikaelia ja delegaatin jäseniä kohtaan henkilöinä.


Kardinaali Humbertista tuli myöhemmällä iällä Rooman Kurian kirjastonhoitaja. Hänen työnsä auttoi roomalaiskatolisen kirkon gregoriaanisessa uudistuksessa ja hän oli myös ideoimassa paavin uutta valintatapaa, jossa kardinaalit valitsivat uuden paavin.
Kardinaali Humbertista tuli myöhemmällä iällä Rooman Kurian kirjastonhoitaja. Hänen työnsä auttoi roomalaiskatolisen kirkon gregoriaanisessa uudistuksessa ja hän oli myös ideoimassa paavin uutta valintatapaa, jossa kardinaalit valitsivat uuden paavin.

Versio 20. lokakuuta 2010 kello 10.17

Humbert (lat. Humbertus de Silva Candida, engl. Humbert of Mourmoutiers, myös Hubert, Hubertus, Uberto, Umberto, Humbertus Burgundus) oli roomalaiskatolisen kirkon kardinaali, ranskalainen prelaatti ja benediktiinijärjestön maallikkojäsen.

Humbert syntyi noin vuonna 1015 ja kuoli 5.5.1061. Viisitoistavuotiaana hän meni oblaatiksi eli maallikkojäseneksi Moyenmoutierin luostariin Ranskassa. Myöhemmin hänestä tuli luostarin igumeni. Rooman paavi Leo IX kutsui hänet Roomaan vuonna 1049. Leo teki hänestä Sisilian arkkipiispan keväällä 1050, mutta hän ei koskaan nähnyt piispanistuintaan. Toukokuun 2. päivänä 1050 hän osallistui lateraanisynodiin, jossa hän voimakkaasti vastusti Bérenger Toursilaisen oppeja. Vuonan 1051 hänestä tuli Silva Candidan (Santa Rufina) kardinaali.

Konstantinopolin patriarkka Mikael Kerularios vaati Konstantinopolissa toimivia läntisiä kirkkoja omaksumaan itäiset tavat. Heidän kieltäytyessä Mikael sulki latinalaiset kirkot Konstantinopolissa ja kielsi siellä happamattoman leivän käytön ehtoollisessa, joka oli lännen kirkon perinteen mukainen. Humbert vastasi Mikaelille asiakirjassa, joka oli otsikoitu Adversus Graecorum calumnias eli kreikkalaisten herjauksia vastaan.

Ochridan piispa syytti kirjeessä länttä harhaoppisuudesta, johon Humbert vastasi listaamalla 90 idän harhaoppia. Vaikka Mikael kävi kuumana, ilmeisesti keisari ja Tranin piispa Johannes saivat hänet rauhoittumaan. Paavi ja Humbert taas halusivat ratkaista asian ja Humbert lähti neuvottelemaan asiaa delegaation kanssa Konstantinopoliin huhtikuussa 1054. Heidän vastaanottonsa ei ollut kuitenkaan heidän toivomansa mukainen ja he ryntäsivät ulos palatsista vihaisina, jättäen Mikaelin vielä vihaisemmaksi. He jättivät Mikaelille paavin kirjelmän, jonka sinettiä oli peukaloitu. Delegaatio oli kääntänyt kirjeestä aikaisemman jyrkemmän version kreikaksi ja asettaneet sen julkisesti nähtäville. Humbert ekskommunikoi harhaoppisena patriarkka Mikaelin 16.4.1054. Myöhemmin idän kirkko asetti delegaation jäsenet anateemaan. Tapaus oli merkittävä idän ja lännen kirkkojen suuren skisman syntymiselle. Kuitenkin myöhemmin on huomautettu, että ekskommunikointi ja anateema eivät olleet suunnattu idän ja lännen kirkkoja vastaan, vaan Mikaelia ja delegaatin jäseniä kohtaan henkilöinä.

Kardinaali Humbertista tuli myöhemmällä iällä Rooman Kurian kirjastonhoitaja. Hänen työnsä auttoi roomalaiskatolisen kirkon gregoriaanisessa uudistuksessa ja hän oli myös ideoimassa paavin uutta valintatapaa, jossa kardinaalit valitsivat uuden paavin.

Petja Pyykkönen