Toiminnot

Isidoros Pelusionilainen

Kohteesta Ortodoksi.net

Pyhittäjä Isidoros Pelusionilainen
(Kuva: Wikipesia)

Pyhittäjä Isidoros Pelusionilainen (kreikaksi: Ισίδωρος Πηλουσιώτης) eli 300-400-luvuilla. Hän oli kotoisin Aleksandriasta, jossa hän piti yllä uskoa alueen hurskaitten kristittyjen joukossa. Hän oli Theofiloksen, Aleksandrian arkkipiispan sukulainen ja hänen seuraajansa. Pyhä Kyrillos Aleksandrialainen (muistopv. 18.1.) seurasi Isidorosta piispan istuimelle. Jo varsin nuorena Isidoros vetäytyi maailmasta ja meni Egyptiin Pelusion-vuorelle, josta tuli hänen luostarielämänsä keskuspaikka.

Viisas ja tiukka askeetti

Pyhittäjä Isidoroksen henkinen viisaus ja tiukka askeettisuus yhdistettyinä hänen laajaan oppineisuuteensa ja luontaiseen tietoon ihmisen sielunelämästä, hän saavutti kunnioitusta ja rakkautta veljestön keskuudessa melko lyhyessä ajassa. He valitsivat Isidoroksen luostarinsa johtajaksi ja hänet vihittiin papiksi (jotkut aikaisemmat lähteet eivät kuitenkaan kirjoita mitään siitä, että hän olisi ollut igumeni).

Seuraten Konstantinopolin vierailun aikana näkemänsä ja kuulemansa pyhän Johannes Krysostomoksen esimerkkiä, pyhittäjä Isidoros omistautui pääasiassa puhumiseen kristityille ”käytännön viisaudesta”, joka hänen omien sanojensa mukaan oli sekä ”rakentamisen ja koko rakennelman perusta”, mutta loogisesti ajatellen myös ”sen kaunistus ja mietiskely sen kruunu”.

Kunnioitettu opettaja ja puhuja

Hän oli opettaja ja halukkaasti jakoi neuvojaan kaikille, jotka kääntyivät hänen puoleensa saadakseen henkistä kannustusta, eikä hän katsonut, oliko kysyjä yksinkertainen ihminen, arvohenkilö, piispa, Aleksandrian patriarkka tai vaikka keisari. Hän jätti jälkeensä noin 10 000 kirjettä, joista tosin vain hieman yli 2000 on säilynyt. Suurimmasta osasta näistä kirjeistä ilmenee syvällinen teologinen ajattelu ja ne sisältävät moraalisesti ylentäviä tulkintoja Raamatusta. Pyhä Fotios Konstantinopolilainen (muistopv. 6.2.) kutsuu Isidorosta pappeuden ja askeettisen elämän malliksi ja tyyliltään myös mestariksi.

Johannes Krysostomoksen tukija

Pyhän Isidoroksen rakkaus pyhään Johannes Krysostomokseen ja hänen opetukseensa johti hänet myös pyhän Johanneksen tueksi, kun hän joutui keisarinna Eudoxian ja arkkipiispa Theofiloksen vainoamaksi. Pyhän Johanneksen kuoleman jälkeen vakuutti Theofiloksen seuraajalle pyhälle Kyrrillokselle, että pyhän Johanneksen nimi pitää lisätä kirkon diptyykkiin tunnustuksena ja katumuksen ilmauksena. Pyhän Isidoroksen aloitteesta kolmas ekumeeninen kirkolliskokous Efesoksessa (v. 431) tuomitsi Nestorioksen väärät opit Jeesuksen Kristuksen persoonasta.

Historioitsijoiden arvioita Isidoroksesta

Pyhä Isidoros eli iäkkääksi ja kuoli noin vuonna 436. Kirkkohistorioitsija (500-luvulta) kirjoitti pyhästä Isidoroksesta:

Hänen elämänsä naytti kaikille enkelin elämältä maan päällä.

Toinen historioitsija Nikeforos Callistus (800-luvulta) ylistää pyhää Isidorosta:

Hän oli tärkeä ja inspiroiva luostarisääntöjen ja jumalallisen näkemyksen tukipilari ja sellaisena hän antoi innokkaan esimerkillisen ja ylevän kuvan ja hengellistä opetusta muille ihmisille.

Muistopäivä

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä Isidoros Pelusionilaista vuosittain aina helmikuun 4. päivänä.

HAP

Tropari ja kontakki

Tropari, 4.säv.

Oi isiemme Jumala, | Sinä aina teet meille suopeutesi mukaan. | Älä siis ota pois laupeuttasi, | vaan isämme esirukouksien tähden || ohjaa rauhassa meidän elämäämme.

Kontakki, 4.säv.

Kirkko on löytänyt sinussa uuden aamutähden, oi kunniakas Isidoros, joka valaiset opetuksiesi kirkkaudella. Kirkko huutaa sinulle: Iloitse, oi Isidoros, siunatuin, sinä olet saanut korkeudesta jumalallisen viisauden.