Toiminnot

Pavel Tšesnokov

Kohteesta Ortodoksi.net

Pavel Grigorevitš Tšesnokov
Pavel Grigorevitš Tšesnokov (Павел Григорьевич Чесноков) syntyi kanttorin perheeseen 12.10.1877 Zvenigorodin alueella (Звенигородский уезд), Voznesenskissa (Воскресе́нск) Moskovan läänissä. Hän oli musikaalinen jo lapsena, ja 7-­vuotiaana hänet lähetettiin Moskovan synodaalikouluun, jonka piirissä työskenteli monia ansioituneita muusikoita, kuten Pjotr Tšaikovski, A. Kastalski ja Stepan Smolenski. Tšesnokov valmistui vuonna 1895 korkeimmilla arvosanoilla, mutta jatkoi vielä opintojaan S. Tanejevin yksityisoppilaana neljä vuotta.

Tšesnokov toimi kirkkolaulun opettajana mm. synodaalikoulussa. Vuonna 1903 hän pääsi kanttoriksi Pokrovakadun Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon, jonka harrastajakuoron hän nosti Moskovan parhaimmistoon. Sävellystuotanto karttui ja maine säveltäjänä lisääntyi. Jyrgensson-­kustantamo painatti suuren osan hänen sävellyksistään jo tuolloin.

Luotuaan jo laajan ja arvostetun tuotannon Tšesnokov kirjoittautui Moskovan konservatorioon 36 vuoden iässä vuonna 1913. Tuolloin hän opiskeli sävellystä ja johtamista M. Ippolitov-Ivanovin oppilaana ja orkestrointia S. Vasilenkon johdolla.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Tšesnokov yritti sopeutua uusiin oloihin ja sai työtä valtiollisten kuorojen johtajana. Hän johti mm. Neuvostoliiton toista valtiokuoroa ja Bolshoi-teatterin kuoroa. Hän myös opetti kuoronjohtoa Moskovan konservatoriossa vuodesta 1923 elämänsä loppuun asti. Tänä aikana hän laati keskeisen kirjallisen työnsä, teoksen "Kuoro ja sen johtaminen. Käsikirja kuoron johtamiseen" (Хор и управление им. Пособие для хоровых дирижёров / Hor i upravlenie im. Posobie dlja horovih dirižorov), joka julkaistiin vuonna 1940.

Perimätiedon mukaan säveltäjä jatkoi työtään ortodoksisen kirkon kanttorina myös vallankumouksen jälkeen eikä hän toisen maailmansodan aikana suostunut lähtemään Moskovasta. Viimeiset päivänsä hän vietti jonottaen leipää Gertseninkadulla, jolta hänen jäätynyt ruumiinsa löydettiin 14.3.1944. Tšesnokov on haudattu Vagankovon hautausmaalle (Ваганьковское кладбище).

Tšesnokovin tuotannosta valtaosa on kirkkomusiikkia, noin 300-­400 numeroa. Lisäksi säveltäjä kirjoitti yli 40 maallista vokaaliteosta, oopperan, oratorion, sinfonian ja konserttialkusoiton.

(lähde: OKK:n käsiohjelma)