Toiminnot

Akatistos

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 10. kesäkuuta 2009 kello 08.52 – tehnyt X11 (keskustelu | muokkaukset)
Ortodoksisen kirkon palveluksia
Jumalallinen liturgia
Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia eli Paastoliturgia
Kirkollinen vuorokausi
Ehtoopalvelus | Ehtoonjälkeinen palvelus | Puoliyöpalvelus | Aamupalvelus
Hetket
Ensimmäinen hetki | Kolmas hetki | Kuudes hetki | Yhdeksäs hetki
Vigilia
Muita palveluksia
Akatistos | Rukouspalvelus eli Moleben
Suuri vedenpyhitys | Pieni vedenpyhitys
Kodin pyhittäminen | Muun kohteen siunaaminen
Pappeuteen vihkiminen | Avioliitto liturgian yhteydessä
Hautaaminen | Panihida | Parastaasi

Akatistos on hymni, joka on omistettu jollekin Pyhän Kolminaisuuden persoonalle tai jollekin pyhälle henkilölle tai asialle taikka tapahtumalle.

Merkityksensä mukaisesti (kreik. akathistos ~ ei istuen, seisaaltaan veisattava hymni) ylistysveisu veisataan seisaaltaan. Ensimmäinen akatistos laadittiin Jumalansynnyttäjälle todennäköisesti Romanos Melodoksen kirjoittamana 600-luvulla Konstantinopolin vapauduttua vihollisten piirityksestä.

Akatistoksessa on 24 kontakkia ja iikossia, jotka ovat jakaantuneet 13 erilliseen osaan. Lukumäärä 24 on kreikkalaisten aakkosten kirjainten määrä. Pyhän Kolminaisuuden veisua (Kolmipyhä-veisua) sanotaan usein akatistoksen preludiksi eli 'alkusoitoksi'.

Kontakit päättyvät useimmiten 'Halleluja'-lausahduksiin. 13. kontakin jälkeen akatistoksessa luetaan tai lauletaan vielä uudestaan ensimmäinen iikossi ja kontakki. Useimpien akatistoksien lopussa luetaan vielä erillinen rukous tai rukouksia.

Akatistoksia on kirjoitettu myöhemmin lukuisia, mm. Suloisimmalle Herrallemme Jeesukselle Kristukselle ja lukuisille pyhille. Suomalaisia akatistoksia on mm. pyhittäjäisillemme Sergeille ja Hermanille, pyhittäjä Arseni Konevitsalaiselle ja yhtenä uusimmista pyhälle Johannes Kronstadtilaiselle. Akatistoksia kirjoitetaan yhä nykyisinkin. Tullakseen virallisesti hyväksytyksi jumalanpalveluskäyttöön akatistos tulee aina hyväksyä paikalliskirkon piispainkokouksessa.

Akatistos luetaan ja lauletaan kirkossa ehtoopalvelukseen, ehtoonjälkeiseen palvelukseen tai rukouspalvelukseen liittyen. Akatistoksen lauantaina eli suuren paaston viidennen viikon lauantaina se toimitetaan myös aamupalvelukseen liittyen. Kyseinen lauantai liittyy muistoon alussa mainitusta Konstantinopolin ihmeellisestä pelastumisesta vihollisen hyökkäykseltä vuonna 626.

Akatistos voidaan lukea myös erillisessä akatistospalveluksessa ja se voidaan toimittaa kirkon lisäksi myös esim. kotona.

Akatistoksia on kirjoitettu eri kielilisinä ainakin mm. seuraaville:

Akatistoksia Pyhälle Kolminaisuudelle

Akatistoksia Jumalansynnyttäjälle

Akatistoksia pyhille

Muita