Uudet sivut

18. maaliskuuta 2026 kello 14.52 ‎Suuri paasto19 (historia | muokkaa) ‎[3 150 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Jesajan paasto: sydämen murtuminen ja laupeuden tie == === Profeetan ääni paaston keskellä === Ensimmäisen Mooseksen kirjan päätettyä suuren kertomuksensa kirkko ei jätä meitä tyhjän päälle. Suuren paaston ehtoopalveluksissa jatkuu profeetta Jesajan kirja, joka on kulkenut rinnallamme koko paaston ajan. Nyt sen sanat alkavat kuulua yhä painavammin ja henkilökohtaisemmin. Jesaja ei puhu vain historiasta. Hän puhuu paastosta. ”Tällainenko on paasto, j...)
18. maaliskuuta 2026 kello 14.49 ‎Suuri paasto18 (historia | muokkaa) ‎[3 272 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Jaakobin siunaus: lupaus tulevasta ja paaston toivon näköala == === Jaakobin siunaus ja messiaaninen lupaus === Suuren paaston ehtoopalveluksissa Ensimmäisen Mooseksen kirja päättyy '''Jaakobin''' viimeisiin päiviin. Patriarkka kutsuu poikansa luokseen ja lausuu heille siunauksen. Se ei ole vain isän jäähyväispuhe, vaan profeetallinen katse tulevaan. Paaston viidennen viikon alussa kirkko antaa meille tämän h...)
18. maaliskuuta 2026 kello 13.53 ‎Pyhäkkö, muisti ja rukous (historia | muokkaa) ‎[10 632 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Pyhäkkö, muisti ja rukous == === Miksi kirkon tiloilla on väliä? === Helsingin Pyhän Kolminaisuuden kirkon palveluselämän palaaminen takaisin omaan pyhäkköönsä tarjoaa kauniin tilaisuuden pysähtyä yhden olennaisen kysymyksen äärelle: miksi kirkon tiloilla on niin suuri merkitys? Kun kirkko avautuu jälleen remontin jälkeen, kyse ei ole vain siitä, että palvelukset voidaan taas toimittaa tutussa rakennuksessa. Samalla avautuu jotakin syvempää. Rukous...)
18. maaliskuuta 2026 kello 13.07 ‎Nuorisotyö vuoden 2026 teemana (historia | muokkaa) ‎[10 423 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Nuorisotyö vuoden teemana, mutta onko kirkko valmis nuoriin? Alle 29-vuotiaiden osuus Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistä on yli kolmannes kokonaisjäsenistöstä. Siksi nuorisotyö ei ole kirkossa mikään sivukysymys. Se ei ole pieni työala muiden joukossa, eikä se ole seurakuntaelämän lisämauste. Jos näin suuri osa kirkosta on nuoria, kysymys nuorisotyöstä on kysymys kirkon omasta hengellisestä todellisuudesta. Juuri siksi on merkittävää, että vuoden 2026...)
14. maaliskuuta 2026 kello 17.16 ‎Andreaksen suakkunat, osa 3 (historia | muokkaa) ‎[3 133 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Hiljainen viisaus == Andreas sanoi joskus, jotta kirkon syvin viisaus ei aina istu siellä, missä on eniten kirjoja pöydällä. Se jäi mieleen. Hän oli vanha karjalainen mies, eikä hätäillyt sanoissaan. Mutta kun sanoi, sanoi painavasti. Semmoisella äänellä, jota ei tarvinnut korottaa. Riitti, että puhui totta. Hän muisteli sukunsa elinsijoja Karjalassa. Siellä usko ei elänyt ensi sijassa kirjoissa eikä juhlapuheissa. Se eli kodeissa. Ikonien edess...)
14. maaliskuuta 2026 kello 16.13 ‎Andreaksen suakkunat, osa 2 (historia | muokkaa) ‎[9 264 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Aukion laidalla == Andreas tuli taas käymään eräänä iltapäivänä, aivan niin kuin hänellä oli tapana. Ei hän koskaan tehnyt itsestään numeroa. Hän vain ilmestyi paikalle, tervehti rauhallisesti, istui alas ja antoi keskustelun vähitellen löytää oman suuntansa. Nuorempi ylläpitäjä oli sinä päivänä tavallista mietteliäämpi, ja Andreas huomasi sen heti. Kun kahvi oli kaadettu ja ensimmäiset arkiset sanat vaihdettu, nuorempi mies sanoi...)
14. maaliskuuta 2026 kello 15.37 ‎Andreaksen suakkunat, osa 1 (historia | muokkaa) ‎[5 723 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Eräs ylläpitäjistämme kohtasi hiljattain vanhan tutun, '''Andreaksen''', sillä nimellä hän itse toivoo tulevansa näissä yhteyksissä kutsutuksi. Kohtaaminen ei jäänyt vain lämpimäksi jälleennäkemiseksi, vaan avasi jotakin enemmän. Keskustelujen myötä kävi selväksi, että Andreas kantaa mukanaan runsaasti sellaisia muistoja, kokemuksia ja havaintoja, joita olisi hyvä saada talteen myös muiden luettavaksi. Niin häneltä pyydettiin tarinoita hänen eläm...)
13. maaliskuuta 2026 kello 10.17 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 6+ (historia | muokkaa) ‎[6 846 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus jatkaa Ortodoksi.netissä käytävää keskustelua ekumeniasta ja uskontojen välisestä vuoropuhelusta eräänlaisena ylimääräisenä plus-kirjoituksena. Ehkä myös enemmän Ortodoksi.netin ylläpidon tai ainakin osan ajatuksina. Tällä kertaa näkökulma käännetään hieman toisin päin: miltä suomalainen ortodoksisuus näyttää muiden silmissä – muiden kirkkojen, muiden uskontojen ja joskus myös muiden ortodoksien näkökulmasta.'' <hr> == Pe...)
13. maaliskuuta 2026 kello 09.35 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 6 (historia | muokkaa) ‎[6 220 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus päättää Ortodoksi.netissä käydyn kolumnisarjan, jossa on tarkasteltu ortodoksisen kirkon suhteita muihin uskontoihin ja kirkkokuntiin Suomessa. Sarjan aiemmissa osissa on käsitelty useita tunnetumpia keskustelukumppaneita. Tällä kertaa katse suunnataan vielä laajemmalle: kaikkiin niihin uskonnollisiin ryhmiin, jotka eivät yleensä mahdu ekumenian tavanomaisiin keskusteluihin.'' <hr> == Maailman uskonnot samassa naapurustossa – ortodoksit ja kai...)
13. maaliskuuta 2026 kello 09.21 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 5 (historia | muokkaa) ‎[5 145 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus jatkaa Ortodoksi.netissä käytävää keskustelua ekumeenisesta kysymyksestä. Tällä kertaa tarkastelun kohteena on ortodoksisuuden ja islamin suhde Suomessa sekä se, millaisia uusia kysymyksiä tämä kohtaaminen tuo mukanaan suomalaisessa uskonnollisessa todellisuudessa.'' <hr> == Rukousmatto ja ikonit – ortodoksit ja muslimit samassa Suomessa == <!-- Suomen uskonnollinen maisema on muuttunut viime vuosikymmeninä hiljaisesti mutta selvästi. Siinä...) alun perin luotu nimellä ”Ekumenia Suomessa 5”
13. maaliskuuta 2026 kello 09.10 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 4 (historia | muokkaa) ‎[5 090 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus jatkaa Ortodoksi.netissä käytävää keskustelua ekumeenisesta kysymyksestä. Tällä kertaa tarkastelun kohteena on ortodoksisen kirkon ja juutalaisuuden välinen suhde Suomessa sekä se, millainen paikka tällä suhteella on suomalaisessa uskonnollisessa keskustelussa.'' <hr> == Hiljaiset sukulaiset – ortodoksit ja juutalaiset Suomen vähemmistöjen maisemassa == <!-- Suomessa ekumenia mielletään yleensä kirkkojen väliseksi vuoropuheluksi. Silloin...)
13. maaliskuuta 2026 kello 08.56 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 3 (historia | muokkaa) ‎[4 577 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus jatkaa Ortodoksi.netissä käytävää keskustelua ekumeenisesta kysymyksestä. Tällä kertaa tarkastelun kohteena on ortodoksisen kirkon ja anglikaanisen kirkon välinen suhde Suomessa sekä se, millainen rooli tällä pienellä mutta historiallisesti kiinnostavalla kirkkokunnalla on suomalaisessa ekumeniassa.'' <hr> == Ortodoksit ja anglikaanit – ekumenian pieni mutta kiinnostava sivupolku == <!-- Suomen kirkollisessa maisemassa anglikaaninen kirkko j...)
13. maaliskuuta 2026 kello 08.41 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 1 (historia | muokkaa) ‎[5 378 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Tämä kirjoitus avaa Ortodoksi.netissä käytävää keskustelua ekumeenisesta kysymyksestä. Tässä kolumnissa tarkastellaan ortodoksisen kirkon ja katolisen kirkon välistä suhdetta Suomessa sekä sitä, millaista ekumeniaa kirkkojen välillä käytännössä eletään.'' <hr> == Ortodoksit ja katolilaiset Suomessa: läheisiä sukulaisia vai kohteliaita naapureita? == <!-- Ekumenia on sana, joka kuuluu kirkolliseen keskusteluun lähes itsestään selvästi. Sillä viit...) alun perin luotu nimellä ”Kolumni: Ekumenia Suomessa 2”
13. maaliskuuta 2026 kello 07.51 ‎Kolumni: Ekumenia Suomessa 2 (historia | muokkaa) ‎[6 213 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Onko ekumenia Suomessa yhteistä oppia vai sivistyneempää erimielisyyttä? == Suomessa on totuttu ajattelemaan, että suhtautuminen Neitsyt Mariaan erottaa kristittyjä lähes itsestään selvästi. Ortodoksisessa kirkossa Jumalansynnyttäjä on kirkon elämässä näkyvästi läsnä: häntä kunnioitetaan liturgiassa, ikoneissa, juhlapäivissä ja rukouksissa. Monelle suomalaiselle protestantille, myös luterilaiselle, tämä taas on näyttäytynyt vähintään vieraan...) alun perin luotu nimellä ”Kolumni: Ekumenia Suomessa”
12. maaliskuuta 2026 kello 17.56 ‎Johannes Siinailaisen Portaat (historia | muokkaa) ‎[6 433 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Johannes Siinailaisen Portaat – hengellisen nousun tie == Johannes Siinailaisen '''Portaat''' (kreik. ''Klimax'', suom. usein “Jumalallisen nousun portaat” tai “Hyveiden portaat”) on yksi ortodoksisen hengellisen kirjallisuuden tunnetuimmista teoksista. Sen kirjoitti 600-luvulla Siinain luostarin igumeni '''Johannes Siinailainen''' (Johannes Klimakos). Teos on tarkoitettu ennen kaikkea munkkien hengelliseksi ohjeeksi, mutta ortodoksisessa perinteess...)
12. maaliskuuta 2026 kello 17.09 ‎Alttari, ikonostaasi ja sen ovet (historia | muokkaa) ‎[5 008 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Kuninkaan ovet – ikonostaasin salaperäisimmät ovet Ortodoksisessa kirkossa on monia kirkollisia esineitä ja paikkoja, joiden nimet herättävät uteliaisuutta. Osa nimistä on vieraskielisiä ja kuulostaa arvoituksellisilta, mutta joskus myös aivan tutut sanat voivat herättää kysymyksiä. Yksi tällainen nimitys on kuninkaan ovet. Mitkä nämä ovet oikein ovat, ja miksi niitä kutsutaan kuninkaan oviksi? Entä mitä ovat ikonostaasin kaksi muuta ovea – ja kuka ni...)
12. maaliskuuta 2026 kello 15.39 ‎Kateliina (historia | muokkaa) ‎[5 923 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kateliina – vainajan peittävä liina ortodoksisessa hautauksessa == Ortodoksisessa kirkossa vainajan valmistaminen hautaukseen tapahtuu rukouksen ja kunnioituksen hengessä. Ihmisen ruumis nähdään Pyhän Hengen temppelinä, joka on kasteessa pyhitetty Jumalalle. Siksi kuolleen ruumiiseen suhtaudutaan kirkossa arvokkaasti ja sen valmistamiseen liittyy useita perinteisiä tapoja ja esineitä. Näistä yksi on '''kateliina''', vainajan päälle asetettava liin...)
12. maaliskuuta 2026 kello 09.20 ‎Ortodoksinen Raamattu - onko sellainen olemassa (historia | muokkaa) ‎[8 574 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Raamattu ortodoksisessa kirkossa? == === Raamattu kirkon elämässä === Ortodoksisessa kirkossa Raamattu on uskon ja kirkollisen elämän keskeinen lähde. Se ei ole vain yksi kirja muiden joukossa, vaan osa kirkon elävää traditiota. Raamattu syntyi kirkon elämässä, ja sitä myös luetaan ja ymmärretään kirkon yhteydessä. Raamatun kirjat syntyivät apostolien ja varhaisen kirkon todistuksen pohjalta. Kirkko myös tunnisti, mitk...)
12. maaliskuuta 2026 kello 09.14 ‎Makkabealaiskirjat (historia | muokkaa) ‎[1 966 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Makkabealaiskirjat''' ovat Vanhan testamentin aikaan sijoittuvia historiallisia ja uskonnollisia tekstejä, jotka kertovat juutalaisten kapinasta seleukidihallitsijoita vastaan 100-luvulla eKr. Ne kuvaavat erityisesti Makkabealaissuvun johtamaa vastarintaa, jonka tavoitteena oli puolustaa Israelin uskoa ja temppelikulttia hellenististä pakkovaikutusta vastaan. Kirjoissa kerrotaan muun muassa siitä, kuinka kuningas [https://fi.wikipedia.org/wiki/Antiokhos_...)
12. maaliskuuta 2026 kello 07.11 ‎Pyhien esirukoukset (historia | muokkaa) ‎[6 823 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Pyhien esirukoukset: miksi pyydämme niitä == Ortodoksisessa kirkossa pyydämme usein pyhien esirukouksia. Tämä käytäntö kuuluu kirkon rukouselämään niin luonnollisesti, että sen merkitys saattaa joskus jäädä selittämättä. Miksi kristityt pyytävät pyhiä rukoilemaan puolestaan? Eikö rukous pitäisi osoittaa suoraan Jumalalle? Ortodoksinen kirkko opettaa selvästi, että kaikki rukous suuntautuu Jumalalle. Kun pyydämme pyhi...)
11. maaliskuuta 2026 kello 19.26 ‎Miksi ortodoksit käyttävät rukousnauhaa? (historia | muokkaa) ‎[9 545 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Miksi ortodoksit käyttävät rukousnauhaa? == Ortodoksisessa kirkossa rukous ei rajoitu vain kirkon jumalanpalveluksiin tai tiettyihin rukoushetkiin päivän aikana. Kirkon hengellinen elämä kutsuu kristittyä pitämään mielensä Jumalassa myös arjen keskellä. Rukous voi olla lyhyt huokaus, hiljainen pyyntö tai sydämessä toistuva Jeesuksen nimi. Apostoli '''Paavali''' kirjoittaa Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille|kirjeessään...)
9. maaliskuuta 2026 kello 17.44 ‎Lyddan Jumalansynnyttäjän ikoni (historia | muokkaa) ‎[6 637 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Lyddan Jumalansynnyttäjän ikoni – ihmiskäsin tekemätön pyhä kuva == Ortodoksisessa kirkossa tunnetaan muutamia erityisiä ikoneja, joiden uskotaan syntyneen ilman ihmisen maalaustyötä. Tällaisia pyhiä kuvia kutsutaan kreikan kielen sanalla ''acheiropoietos'', “ihmiskäsin tekemätön”. Yksi varhaisimmista ja tunnetuimmista tähän ryhmään kuuluvista on '''Lyddan Jumalansynnyttäjän ikoni''', jonka muistopäivää vietetään kirkossa 12. maaliskuuta.<br...)
9. maaliskuuta 2026 kello 16.54 ‎Albazinin Jumalanäidin ikoni (historia | muokkaa) ‎[5 929 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Albazinin Jumalanäidin ikoni == === Amurin alueen suojelija === Ortodoksisen kirkon perinteessä tunnetaan monia paikallisesti erityisen kunnioitettuja Jumalanäidin ikoneita. Yksi näistä on '''Albazinin Jumalanäidin ikoni''' (''The Mother of God of Albazin'', ven. Albazinskaja ikona Božiej Materi – ''Албазинская икона Божией Матери''), jota kutsutaan myös nimellä ''“Sana tuli lihaksi”'' (Slovo plot byst – ''Слово плот...)
5. maaliskuuta 2026 kello 17.17 ‎Ortodoksinen pappeus tämän päivän Suomessa (historia | muokkaa) ‎[15 484 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Mielipide''' === Ortodoksinen pappeus tämän päivän Suomessa === Ortodoksinen kirkko on Suomessa pieni vähemmistökirkko, jonka seurakunnat ovat laajoja ja välimatkat pitkiä. Samaan aikaan kirkon sisäinen elämä on muuttunut tavalla, jota emme aina uskalla sanoittaa ääneen. Pappeus on murroksessa: kutsumuksen ja virkatyön raja hämärtyy, työn painopiste siirtyy ja seurakuntalaisen kokemus kirkosta muuttuu. Kysymys kuuluu, millaiseksi ortodoksinen papp...)
3. maaliskuuta 2026 kello 10.56 ‎Suuri paasto17 (historia | muokkaa) ‎[3 383 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Egyptin leipä ja taivaan leipä: nälkä, kaitselmus ja paaston syvenevä kaipaus == thumb|400px|<center>“Joosef valvomassa viljan kokoamista Egyptissä.”</center> === Nälänhätä ja leipä Egyptissä === Suuren paaston ehtoopalveluksissa Ensimmäisen Mooseksen kirja lähestyy loppuaan. '''Joosefin''' kertomus ei pääty pelkkään sovintoon, vaan nälänhätään, joka ko...)
2. maaliskuuta 2026 kello 13.40 ‎Suuri paasto16 (historia | muokkaa) ‎[3 610 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== ”Minä olen Joosef”: sovinto ja paaston kirkastuva sydän == thumb|400px|<center>“xxx.”</center> === Kohtaamisen hetki === Suuren paaston ehtoopalvelusten Vanhan testamentin lukeminen on kulkenut '''Joosefin''' kärsimyksen kautta siihen hetkeen, jolloin koittaa kohtaaminen. Nälänhätä tuo veljet Egyptiin. He seisovat sen miehen edessä, jonka he kerran heittivät kaivoon. He eivät tunnista...)
2. maaliskuuta 2026 kello 09.08 ‎Suuri paasto15 (historia | muokkaa) ‎[3 887 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Joosef kaivossa: kateus, kärsimys ja paaston salattu hedelmä == thumb|400px|<center>“Joosef kaivossa.”</center> === Joosef paaston peilinä === Suuren paaston ehtoopalveluksissa Vanhan testamentin lukeminen on edennyt '''Jaakobista''' hänen poikiinsa. Nyt kirkko asettaa eteemme '''Joosefin'''. Hänen kertomuksens...)
2. maaliskuuta 2026 kello 07.54 ‎Suuri paasto14 (historia | muokkaa) ‎[3 771 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Jaakobin kamppailu: siunaus syntyy kilvoituksessa == thumb|400px|<center>“Jaakobin paini.”</center> === Jaakobin yö paaston keskellä === Suuren paaston ehtoopalveluksissa Vanhan testamentin] lukeminen on edennyt patriarkkojen historiaan. '''[[Aabrahamin''' kutsun ja liiton jälkeen kirkko asettaa eteemme '''Jaakobin''' — miehen, jonka elämä on täynnä...)
1. maaliskuuta 2026 kello 16.47 ‎Suuren paaston artikkeleja (historia | muokkaa) ‎[1 461 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''TÄMÄ ON ORTODOKSI.NET SIVUSTON ETUSIVUN ALAVALIKKO''' <hr> ** Suuri paasto: '''Miksi paaston alussa luetaan Raamatusta luomiskertomusta?''' - (16.2.2026) - ('''VL''') ** Suuri paasto: '''Toinen päivä – vedet ja taivaanvahvuus''' - (17.2.2026) - ('''VL''') ** Suuri paasto: Suuren paaston alku 3|'''Kolmas päivä – maa nousee esiin ja kantaa...)
1. maaliskuuta 2026 kello 16.25 ‎Suuri paasto13 (historia | muokkaa) ‎[4 041 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Abrahamin kutsu: liitto, kuilu ja paaston polku == thumb|400px|<center>“Aabraham lähtee Harranista.”</center> === Aabrahamin kutsu paaston kuvana === Suuren paaston arkipäivien ehtoopalvelusten Vanhan testamentin lukeminen vie meidät patriarkkojen aikaan, '''Aabrahamin''' kutsuun ja liittoon Jumalan kanssa. Tämä kertomus ei ole vain muinaishistoriaa, vaan kuvaa sitä hengellistä liittoa, jonka pa...) alun perin luotu nimellä ”Suuren paaston alku 13”
1. maaliskuuta 2026 kello 10.22 ‎Avioero (historia | muokkaa) ‎[7 704 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kun avioliitto rikkoutuu – ortodoksinen näkemys avioerosta == Ortodoksinen kirkko opettaa, että avioliitto on sakramentti eli pyhä mysteerio, jossa kaksi ihmistä liitetään toisiinsa ja Kristukseen. Avioliitto ''ei ole vain juridinen sopimus'', vaan syvästi hengellinen yhteys, joka kuvastaa Kristuksen ja Kirkon välistä liittoa. Tämä näkökulma erottaa ortodoksisen käsityksen monessa suhteessa sekulaarisesta (maallisesta) tai pelkästään juridis...)
26. helmikuuta 2026 kello 09.59 ‎Suuren paaston alku 12 (historia | muokkaa) ‎[3 063 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Missä on minun paratiisini? == thumb|400px|Luomisen 12. päivä. Olemme katsoneet paratiisin porttia, vartioivaa kerubia ja Aadamin itkua. Olemme nähneet myös ylösnousemuksen ikonissa murtuneet portit ja kädet, jotka nostetaan kuolemasta elämään. Mutta paaston keskellä kysymys ei jää historiaan eikä ikonografiaan. Missä on minun paratiisini? Paratiisi ei ole vain muinainen puutarha. Se on t...)
26. helmikuuta 2026 kello 09.50 ‎Suuren paaston alku 11 (historia | muokkaa) ‎[3 350 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == “Aadam istui paratiisia vastapäätä” – paaston hymnografian teologia == thumb|400px|Luomisen 10. päivä. Olemme edellisissä teksteissä jo pysähtyneet paratiisin portille ja katsoneet sekä vartioivaa kerubia että ylösnousemuksen ikonissa murtuneita tuonelan portteja. Mutta ennen kuin paaston tie kulkee ristin ja ylösnousemuksen kautta avautuvaan elämään, kirkko tekee jotakin yllättävää: se antaa ää...)
26. helmikuuta 2026 kello 09.37 ‎Suuren paaston alku 10 (historia | muokkaa) ‎[3 558 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Mitä tarkoittaa, että paratiisin portti suljettiin? == thumb|400px|Luomisen 10. päivä. Edellisessä opetuspuheessa pysähdyimme paratiisin portille. Kuvana oli Aadamin ja Eevan karkotus: enkeli ajaa heitä ulos, ja portilla seisoo vartioiva kerubi, liekehtivä miekka kädessään. Se on pysäyttävä näky. Tie takaisin näyttää suljetulta. Ensimmäinen Mooseksen kirja kertoo, että Jumala asetti kerubit vartioimaan tietä el...)
26. helmikuuta 2026 kello 09.25 ‎Suuren paaston alku 9 (historia | muokkaa) ‎[3 028 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Paratiisin portilla – miksi paasto alkaa karkotuksesta? == thumb|400px|Luomisen 9. päivä. Suuren paaston kynnyksellä kirkko antaa meille kuvan, joka on kaikkea muuta kuin sankarillinen. Se ei näytä kilvoittelijaa voitokkaana, vaan ihmisen istumassa portin ulkopuolella. Triodionin veisuissa lauletaan:<blockquote> ''Aadam istui paratiisia vastapäätä ja itki…''</blockquote> Sovintosunnuntai, j...)
24. helmikuuta 2026 kello 10.43 ‎Jurisdiktiomuutosten kirkollinen ja kanoninen merkitys (historia | muokkaa) ‎[9 571 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: '''Metropoliitta Emmanuel Kalkedonilainen''' == Jurisdiktiomuutosten kirkollinen ja kanoninen merkitys == thumb|400 px|<center>Khalkedonin metropoliitta Emmanuel (kuva: Ekumeeninen patriarkaatti)</center> '''Konstantinopoli ja Moskova: kirkollisen kuuliaisuuden muutokset ja imperiaalisen politiikan vaikutus''' ''Vilnan raatihuone / Chodkevičių palatsi, Vilna, Liettua'' Helmikuu 2026 === Johdanto ===...)
22. helmikuuta 2026 kello 14.14 ‎Cantauquen luostari (historia | muokkaa) ‎[4 021 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Cantauquen luostari == Ortodoksi.netin perussivuilla ja sosiaalisen median sivuilla Facebookissa ja Instagramissa on artikkelien yhteydessä ollut lukuisia tämän luostarin seinämaalauksia kuvittamassa kauniisti erilaisia tekstejä, jotka tässä tapauksessa ovat käsitelleet seinämaalausten aiheen – Luominen – lisäksi luomiskertomuksen yhteyttä Suuren paaston alun jumalanpalvelusteksteihin. Mikä on tuo romanialainen luostari Ranskassa, joka kuuluu...)
21. helmikuuta 2026 kello 13.35 ‎Suuren paaston alku 8 (historia | muokkaa) ‎[2 842 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Kahdeksas päivä – uuden luomisen aamu == Kuva:18_kurbinovo_stefanos.jpg|thumb|400px|Luomisen 8. päivä. <!--''Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui. Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä. Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltai...)
21. helmikuuta 2026 kello 13.25 ‎Suuren paaston alku 7 (historia | muokkaa) ‎[3 115 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Seitsemäs päivä – Jumalan lepo == Kuva:Luominen 7paiva.jpg|thumb|400px|Luomisen 7. päivä. ''"Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun...)
19. helmikuuta 2026 kello 15.13 ‎Huonon ja hyvän kilvoittelijan ero (historia | muokkaa) ‎[10 243 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: ''Herra, elämäni valtias!'' : ''Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.'' ''Anna minulle, sinun palvelijallesi,'' : ''sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.'' ''Oi, Kuningas ja Herra!'' : ''Anna minun nähdä rikokseni ja anna, etten veljeäni tuomitsisi, ''sillä siunattu olet sinä iankaikkisesti.'' : ''Aamen.'' == Mitä pyhät isät opettavat meille, jotka elämme maailmassa? == Kuva:Efra...)
19. helmikuuta 2026 kello 14.16 ‎Suuren paaston alku 6 (historia | muokkaa) ‎[4 168 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Kuudes päivä – ihminen Jumalan kuvaksi == Kuva:Luominen 6paiva.jpg|thumb|400px|Luomisen 6. päivä. ''Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui. Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä. Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme,...)
19. helmikuuta 2026 kello 10.22 ‎Suuren paaston alku 5 (historia | muokkaa) ‎[3 353 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Viides päivä – elävät olennot vedessä ja ilmassa == Kuva:Luominen 5paiva.jpg|thumb|400px|Luomisen 5. päivä. ''Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä. Hän siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää mere...)
19. helmikuuta 2026 kello 09.46 ‎Valamon pyhittäjämarttyyrit (historia | muokkaa) ‎[6 816 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Valamon pyhittäjämarttyyrit – rajaseudun kirkon kärsimyshistoriaa == thumb|400 px|<center>Valamon pyhittäjämarttyyrit (venäläinen ikoni) (kuvaa on paranneltu tekoälyn avulla ja se saattaa joiltain pieniltä osiltaan poikeata alkuperäisestä)</center> Laatokan Valamo oli 1500-luvulla enemmän kuin luostari. Se oli hengellinen keskus, kulttuurinen linnake ja samalla valtapoliitti...)
18. helmikuuta 2026 kello 15.45 ‎Paastoon valmistautuminen (historia | muokkaa) ‎[4 850 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Paastoon valmistautuville – hengellinen kymmenen kohdan opastus kirkon opetuksen pohjalta == 400px|thumb|<center>''Ehtoollisen asettaminen'' ''Kuva: Pyykkönen''</center> Suuri paasto ei ole pelkkä ruokavalion muutos, vaan koko elämän suuntaamista kohti Kristusta. Kirkon isät muistuttavat, että paaston tarkoitus on sydämen puhdistuminen ja yhteyden syveneminen Jumalaan. Seuraavat kohdat kokoavat yhteen paasto...)
18. helmikuuta 2026 kello 09.30 ‎Suuren paaston alku 4 (historia | muokkaa) ‎[3 409 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: <!--== Neljäs päivä – valot taivaankannelle == Kuva:Luominen 4paiva.jpg|thumb|400px|Luomisen 4. päivä. ''Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui. Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. Hän asetti ne taiva...)
18. helmikuuta 2026 kello 06.58 ‎Suuren paaston alku 3 (historia | muokkaa) ‎[3 458 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Kolmas päivä – maa nousee esiin ja kantaa hedelmää == Kuva:Luominen 3paiva.jpg|thumb|400px|Luomisen 3. päivä. ''Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä. Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekev...)
17. helmikuuta 2026 kello 08.31 ‎Suuren paaston alku 2 (historia | muokkaa) ‎[3 408 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Toinen päivä – vedet ja taivaanvahvuus == Suuren paaston ensimmäisellä viikolla kirkko johdattaa meidät kuulemaan luomiskertomusta askel askeleelta. Ensimmäisenä päivänä kuulimme valon syntymisestä. Toisena päivänä Raamattu kertoo:<blockquote> ''“Jumala sanoi: ‘Tulkoon taivaanvahvuus vetten keskelle, erottamaan vedet toisistaan.’”'' (1.Moos.1:6, Raamattu 1992) </blockquote> Luomisen toisena päivänä ei vielä synny ihmistä eikä kas...)
17. helmikuuta 2026 kello 07.00 ‎Suuren paaston alku 1 (historia | muokkaa) ‎[3 470 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Miksi paaston alussa luetaan Raamatusta luomiskertomusta? == thumb|400px|Luomisen 1. päivä. ''Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.'' Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmä...)
11. helmikuuta 2026 kello 07.10 ‎Ystävän päivä (historia | muokkaa) ‎[5 317 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Rakkauden muistaminen kirkon hengessä == 14.2. eli helmikuun neljästoista päivä tunnetaan laajalti ystävänpäivänä. Monille se merkitsee kortteja, kukkia ja erilaisia huomionosoituksia. Ortodoksisen kirkon näkökulmasta kyseinen päivä ei kuitenkaan ole ensisijaisesti kaupallinen juhla, vaan sitä voidaan tarkastella samassa valossa kuin muitakin pyhien muistopäiviä: muistona kristitystä todistajasta, jonka elämä viittaa Kristukseen. === Pyhä Valentius ma...)
7. helmikuuta 2026 kello 20.15 ‎Isä Andrei: "Tuomiosunnuntai" (historia | muokkaa) ‎[3 701 tavua] ‎Hannu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: == Opetupuhe – Tuomiosunnuntai ([https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Matt.25:31–46 Matt.25:31–46]) == '''Lapua 8.2.2026''' Hyvät ystävät, Tänään kuulimme Kristuksen vertauksen viimeisestä tuomiosta. Puhumme usein Jumalan rakkaudesta ja armosta – ja aivan oikein. Silti tämä evankeliumi voi tuntua nykyihmiselle vaikealta. Puhe tuomiosta, lampaista ja vuohista, iankaikkisesta elämästä ja kadotuk...)

Toiminnot

Uudet sivut