Toiminnot

Pyhien tekstien lukeminen (osa 6.)

Kohteesta Ortodoksi.net


Tämä on Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran, isä Andrei Verikovin kirjoittaman sarjan "Liturgia selitettynä" kuudes osa. Muut osat löytyvät ohessa olevasta listasta.


Pyhien tekstien lukeminen:

Liturgian ensimmäisen osan, eli "opetettavien liturgian" huipentumana voidaan pitää pyhien kirjoitusten lukemista.(12 Lukemista edeltää prokimeni, joka on psalmista otettu johdantolause ennen varsinaisten tekstien lukua. Varhaisempana käytäntönä oli lukea kokonainen psalmi ja muu Vanhan testamentin lukukappale ennen Uuden Testamentin tekstejä. Aikojen saatossa tuo psalmi on typistynyt johdantolauselmaksi.

Prokimenia seuraa epistolateksti, joka luetaan Apostolien teoista tai lähetyskirjeistä. Suurin osa kirkkovuoden epistoloista on pyhän apostoli Paavalin lähetyskirjeitä eri seurakunnille. Näitä lukukappaleita ei sovi väheksyä, sillä meillä on edelleen seurakunnissa lähes samankaltaisia haasteita mitä varhaiskirkon aikana. Paavali esimerkiksi kirjoittaa 1.Korinttolaiskirjeessä siitä, että miten meidän tulisi suhtautua Ehtoolliseen. Hän myös jyrkästi tuomitsi sen, että seurakunnassa pidettiin toisia eriarvoisessa asemassa heidän taustojensa tähden. Epistolaa seuraa Halleluja-veisu liitelauselmineen. Tässä yhteydessä myös diakoni / pappi suitsuttaa alttarin, ikonostaasin ja kirkkokansan. Usein suitsuttaminen aloitetaan jo prokimenin aikana ja epistolan kohdalla suitsuttamisessa pidetään tauko, jotta kaikki keskittyisivät kuuntelemaan itse tekstiä. Halleluja-veisun aikana suitsuttaminen saatetaan päätökseen ja diakoni valmistautuu lukemaan evankeliumin.

Evankeliumi sanana tulee kreikan kielestä ja se tarkoittaa -ilosanomaa. Jumalansynnyttäjän ilmestymisen juhla on kreikaksi ”evangelismos”, joka on siis ilosanoman juhla. Tämä tapahtuma on ensimmäinen selkeä osoitus maailmaan tulevasta Vapahtajasta. Ilmestysjuhla on niin olennainen asia, että se on kuvattu myös ikonostaasin Pyhään porttiin. On olemassa vain yksi evankeliumi eli ilosanoma, jonka neljä eri henkilöä ovat kirjoittaneet Pyhän Hengen johdatuksesta. Tämän vuoksi evankeliumilukua edeltää lausahdus:

”Lukekaamme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan”.

Evankeliumiluku on opetettavien liturgian keskipiste. Tästä liturgian alkuosasta käytetään myös nimitystä ”Sanan liturgia”, koska siinä me kuulemme Jumalan Sanaa, eli Kristusta. Evankeliumin kuuleminen ei oli jonkin historiankirjan lukemista, vaan se on paljon enemmän. Se on Kristuksen omakohtaista opetusta meille juuri tällä hetkellä! Monesti me elämän eri tilanteissa pyydämme rukouksissamme Jumalalta neuvoa. Joskus jopa vaadimme, että Jumala kertoisi ja ilmoittaisi itsestään. Välillä taas saatamme epäuskon hetkinä vaatia Jumalalta todistuksia ja vakuutuksia. Voisi lyhyesti todeta, että saamme kysymyksiimme vastauksen, jos kuulemme Kristuksen opetusta. Saamme myös voimaa omaan uskoomme, kun tutkimme niitä evankeliumin kohtia, joissa kerrotaan Kristuksen ihmetöistä ja ylösnousemuksesta. Apostoli ja evankelista Johanneksen sanojen mukaisesti:

”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.” (Joh. 20:31)

On hyvä muistaa että emme saisi pelkästään kuunnella evankeliumia. Meidän tulisi myös noudattaa kaikkea kuulemaamme, jotta eläisimme todeksi Kristuksen opetuksen. Vasta tällöin me toimimme kristityn tavoin. Sanoohan Kristus:

”Autuaita ovat kaikki, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä.” (Luuk. 11:28)

Isä Andrei Verikov


Viitteet:
12) Joissakin liturgian kaavoissa, esimerkiksi Jaakobin liturgiassa, pyhien kirjoitusten lukeminen pitää sisällään edelleen myös Vanhan Testamentin lukukappaleen.