Toiminnot

Kirkon historian aikajana

Ortodoksi.netista

Versio hetkellä 12. marraskuuta 2011 kello 22.54 – tehnyt Petja (keskustelu | muokkaukset)

Kirkon historia on tärkeä osa ortodoksista uskoa. Ortodoksisuus määrittyy jatkumona, joka on alkanut niistä, jotka ensin saarnasivat Kristuksen totuutta maailmalle. Niistä, jotka auttoivat muodostamaan uskomme muotoa, ja jotka veivät eteenpäin muuttumatonta ortodoksisen kirkon traditiota.

Kirkon historian aikajanan on laatinut Petja Pyykkönen. Osa vuosiluvuista on viitteellisiä, koska varmaa tietoa varsinkaan varhaisesta historiasta on erittäin vaikea saada. Ehdota muutosta tai lisäystä.

Uuden testamentin aika

  • 27 eKr.-180 jKr. Pax Romana
  • 20 eKr. Herodes aloittaa toisen temppelin suuren rakennustyön Jerusalemissa
  • 7 eKr.–4eKr. Kristus syntyi Betlehemissä. 14 000 lasta tapetaan.
  • 1 Juutalainen apokryfi ”Mooseksen taivaaseenastuminen” kirjoitetaan
  • 6 Augustus panee Herodeksen viralta; Samariasta, Juudeasta ja Idumeasta tulee suoran Rooman hallinnon alainen Juudean provinssi, jonka pääkaupunki on Kesareassa; Quirinius saa Syyrian maaherran viran ja panee Juudeassa toimeen väestönlaskennan veronkeräystä varten
  • 7–26 Rauhan aika, Juudeassa ja Galileassa on suhteellisen rauhallista
  • 18–36 prefekti Valerius Gratus nimittää Kaifaksen juutalaisten ylipapiksi
  • 19 Juutalaiset, juutalaiset proselyytit ja astrologit karkotetaan Roomasta
  • n. 25-26 Joosef Kihlaaja kuolee
  • 26–36 Pontius Pilatus Juudean prefektinä
  • 26–29 Johannes Kastaja aloittaa toimintansa "Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuonna" (Luuk. 3:1–2); Jeesuksen kaste (Mark. 1:4–11); Johannes Kastaja pidätetään ja mestataan (Luuk. 3:19–20, Juutalaisten muinaisajat 18.5.2)
  • 28–30 Jeesuksen julkinen toiminta, ristiinnaulitseminen (tai 31)
  • n. 30 ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen kuolema; Paavalin kääntymys Damaskon tiellä (Apt. 9)
  • 32 Apostolit kokoontuvat Jerusalemissa ja valitsevat Matteuksen Juudas Iskariotin tilalle 12. apostoliksi

Apostolinen aika (33-100)

  • n.30-33 Jeesuksen ylösnousemus ja ilmestyminen ihmisille; ensimmäinen helluntai; Jerusalemin kirkko, ensimmäinen kirkko perustetaan, kristittyjä vainotaan (Ap.t. 7:54–8:8)
  • 33-70 Ensimmäinen tunnettu kirkko rakennettiin nykyisen Jordanian Rihabin kaupungin läheisyyteen
  • 34 Apostoli Pietari perustaa Antiokian seurakunnan
  • 35 Nimitystä ”kristitty” käytetään ensimmäisen kerran Antiokiassa
  • 37 Joosef Arimatialainen matkustaa Britanniaan, jossa hän rantautuu Glastonburyyn
  • 40 Apostoli Barnabas lähetetään Jerusalemista Antiokiaan vahvistamaan seurakuntaa, koska kirkon johtajat pakenivat vainojen vuoksi; Neljäs makkabialaiskirja kirjoitetaan; Simon Pietari kastaa roomalaisen kenturion Corneliuksen, jota pidetään ensimmäisenä pakanakäännynnäisenä (Ap.t. 10)
  • 44 Jaakob Sebedeuksen poika teloitetaan Herodes Agrippa I:n käskystä (Ap.t. 12:1–3)
  • 45 Apostoli Jaakob, Herran veli valitaan Jerusalemin piispaksi
  • n. 46–48 Paavali ja Barnabas lähetysmatkalla Kyproksella (Ap.t. 13:4–12)
  • 47 (tai 48-49) Apostolien kokous Jerusalemissa, jossa päätetään, ettei ei-juutalaisten tarvitse noudattaa juutalaisten tapoja tullakseen kristityiksi (Ap.t. 15)
  • 48–99 Paavalin kirjeet kirjoitetaan
  • 49 Keisari Claudius ajaa juutalaiset pois Roomasta.
  • n. 49-52 Paavali lähetysmatka Korinttiin apostoli Silaksen kanssa (Ap.t. 18)
  • 50 Pääsiäismellakka Jerusalemissa, 20–30 000 kuolee
  • 50 Jesajan taivaaseenastuminen kirjoitetaan
  • 52 Apostoli Tuomas saapuu Keralaan Intiaan
  • 53-57 Apostoli Paavalin kolmas lähetysmatka
  • n. 57 Paavalin viimeinen käynti Jerusalemissa (Ap.t. 21)
  • n. 58 Paavali pidätetään ja vangitaan Kesareaan (Ap.t. 25:4)
  • n. 60 Paavali saarnaa Roomassa (Ap.t. 28:15–31)
  • 62 Apostoli Jaakob, Herran veli kivitetään ylipappi Ananus ben Artanuksen käskystä, Clodius Albinus panee Ananuksen viralta
  • 62 Apostoli Andreas ristiinnaulitaan Patraksella
  • 64 Rooman palo, Nero syyttää 'kristittyjä', vainot alkavat; varhaisin maininta kristityistä Roomassa (Tacitus); Paavali mestataan (Kol. 1:24, Ef. 3:13, 2 Tim. 4:6–8, 1 Klem. 5:5–7); Pietari ristiinnaulitaan (Joh. 21:18, 1 Piet. 5:13, Origenes)
  • 66–73 Juutalaisten kansannousu
  • 68 Roomalaiset tuhoavat essealaisen Qumranin yhteisön; Nero tekee itsemurhan
  • 69 Ignatios Antiokialaisesta tulee Antiokian kolmas piispa
  • 70 Markuksen evankeliumi kirjoitetaan; Jerusalemin ja Herodeksen temppelin tuhoaminen (Uuden Testamentin kirjojen kirjoittamisen ajankohdista on kaksi koulukuntaa, toisen mukaan ne ajoitetaan ajalle 40–96 jaa.)
  • 71 Apostoli Markus matkustaa Egyptiin
  • n. 75–90 Luukkaan evankeliumi ja Apostolien teot kirjoitetaan
  • 80–85 Matteuksen evankeliumi kirjoitetaan
  • n. 80-90 Didakhe kirjoitetaan
  • 81–96 Johannes tai hänen oppilaansa kirjoittaa Johanneksen ilmestyksen; Domitianuksen vainot
  • 98-117 Trajanuksen vainot
  • 90 Jamnian kokous (kyseenalaistettu) määrittelee pesäeron juutalaisten ja kristittyjen välillä
  • 90–100 Johanneksen evankeliumi ja Johanneksen kirjeet kirjoitetaan
  • 100 Apostoli Johannes kuolee

Nikean kirkolliskokousta edeltänyt aika (100-325)

Nikealainen aika (325-451)

Bysanttilainen aika (451-843)

Myöhäisbysanttilainen aika (843-1054)

Suuren skisman jälkeinen aika 1054-1453)

  • 1054 Kardinaali Humbertus ekskommunikoi patriarkka Mikael Kerularioksen, muodostaen merkittävän käännekohdan suuressa skismassa idän ja lännen kirkkojen välillä
  • 1059 Seldžukit valtasivat Anatoliassa Kesarean ja Anin, sekä Armenian
  • 1065 Giorgi Hagiorite kuoli
  • 1073 Rooman paavi Gregorios VII käynnisti gregoriaanisen uudistuksen (papiston selibaatti, paavin primääriys keisarikunnassa, paaville oikeus erottaa keisari), joka johti vastakkainasetteluun keisari Henri IV kanssa
  • 1074 Fedosi Kiovalainen kuoli
  • 1075 Dictatus Papae -dokumentti edisti paavin ylivaltaa
  • 1077 Seldžukit valtasivat Jerusalemin ja Nikean
  • 1082 Konstantinopolin kirkolliskokous
  • 1084 Seldžukit valtasivat Antiokian
  • 1087 Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännösten siirto Myrasta Bariin
  • 1088 Urbanus II valittiin Rooman paaviksi. Hänestä tuli Clunyn liikkeen vahva tukija
  • 1095 Ensimmäinen ristiretki
  • 1098 Ristiretkeläiset valtasivat Antiokian
  • 1099 Ristiretkeläiset valtasivat Jerusalemin ja perustivat Jerusalemin latinalaisen kuningaskunnan
  • 1108 Novgorodin piispa Nikita Kiovan luolista kuoli
  • 1113 Johanniittojen ritarikunta perustettiin suojelemaan Pyhän Maan pyhiinvaeltajia
  • 1118 Temppeliherrojen ritarikunta perustetaan Pyhän Maan puolustamiseksi
  • 1144 Goottilaisen arkkitehtuurin valtakausi lännen kirkossa alkaa Pariisin pyhän Deniksen basilikan kunnostuksesta
  • 1147 Kiovan ruhtinas Juri Dolgoruk perusti Moskovan
  • 1147–1149 Toinen ristiretki
  • 1150-1160 Kuningas Erik Jedvardsson perusti Ruotsin roomalaiskatolisen kirkon
  • 1155 Vladimirin Jumalanäiti saapui Bogoljubovoon
  • 1155 Karmeliittajärjestö perustettiin
  • 1155 Ruotsin kuninkaan Eerikin ristiretki Suomeen eli ensimmäinen ristiretki Suomeen (todenperäisyys epävarma)
  • 1156-1157 Konstantinopolin kirkolliskokous
  • 1173 Richard Viktorin luostarin johtaja kuoli
  • 1177 Jerusalemin latinalainen kuningaskunta voitti taistelun Saladinia vastaan
  • 1180 Viimeinen ortodoksien ehtoollisyhteys latinalaisten kanssa Antiokiassa
  • 1185 Toinen Bulgarian valtakunta perustettiin
  • 1186 Bysantin keisari tunnusti Bulgarian ja Serbian
  • 1187–1191 Kolmas ristiretki. Saladin valtasi Jerusalemin ja luovutti pyhät paikat takaisin ortodokseille
  • 1189 Etiopian keisari Gebre Mesqel Lalibela rakennutti Lalibelan
  • 1191 Saksalainen ritarikunta perustettiin
  • 1202–1204 Neljäs ristiretki, Konstantinopoli ryöstetään lyöden viimeisen sinetin Suureen skismaan
  • 1205 Franciscus Assisilainen perusti fransiskaani-järjestön
  • 1212 Lasten ristiretki
  • 1213 Tamar Georgialainen kuoli
  • 1216 Dominikaaniveljestö perustettiin
  • 1217-1221 Viides ristiretki
  • 1220 Englantilainen piispa Richard Le Poore antoi viimeisen silauksen Sarum Use -liturgialle
  • 1219-1263 Aleksanteri Nevski
  • 1223 Fransiskaaniveljestö tunnustettiin virallisesti
  • 1226 Karmeliitta-järjestö tunnustettiin virallisesti
  • 1228 Kuudes ristiretki
  • 1231 Rooman paavi Gregorius IX aloitti inkvisition harhaoppien kitkemiseksi
  • 1235 Savva Serbialainen kuoli
  • 1236 Kuningas Ferdinand III valtasi Córdoban Espanjanssa takaisin muslimeilta
  • 1237 Kultainen orda aloitti valtakauden Venäjällä
  • 1240 Mongolit ryöstävät Kiovan
  • 1240 Aleksanteri Nevski voitti ruotsalaiset Nevan taistelussa
  • 1242 Aleksanteri Nevskin novgorodilaiset joukot voittivat saksalaisen ritarikunnan Peipsijärven taistelussa
  • 1244 Turkkilaiset palkkasoturit valtasivat ja ryöstivät Jerusalemin Egyptin hallitsijan Salih Ayyubin toimesta, mikä laukaisi seitsemännen ristiretken
  • 1245 Ensimmäinen Lyonin roomalaiskatolinen kirkolliskokous antoi kardinaaleille punaisen hatun käyttöoikeuden ja Pyhälle Maalle verotusoikeuden
  • 1247 Ayyub valtasi Jerusalemin ajaen turkkilaiset pois
  • 1248–1254 Seitsemäs ristiretki
  • 1249 Birger-jaarlin ristiretki Hämeeseen eli toinen ristiretki Suomeen (ajoituksesta epävarmuutta)
  • 1252 Rooman paavi Innocentius IV antoi inkvisitiolle oikeuden kidutukseen
  • 1258 Mikael VIII Palaiologos nousi Nikean valtakunnan keisariksi perustaen viimeisen Rooman (bysanttilaisen) dynastian
  • 1260 Kyproksen kirkko alistettiin roomalaiskatolisen kirkon alle
  • 1260 Turinin kääriliina tehtiin
  • 1261 Latinalainen valta Konstantinopolissa päättyi ja ortodoksinen patriarkaatti nostettiin jälleen toimintaan
  • 1261 Keisari Mikael VIII Palaiologos teki Mystraksesta Morean despotaatin keskuksen, jossa bysanttilainen kulttuuri koki renessanssin
  • 1268 Egyptiläiset mamelukit valtasivat Antiokian
  • 1269 Ortodoksinen patriarkka palasi Antiokiaan 171 vuoden maanpaon jälkeen lopettaen latinalaisen patriarkan vallan
  • 1270 Kahdeksas ristiretki
  • 1271-1272 Yhdeksäs ristiretki, joka oli viimeinen ristiretki Pyhälle Maalle
  • 1274 Tuomas Akvinolainen kirjoittaa Summa Theologiaen, joka vaikutti paljon lännen kirkon ajatteluun
  • 1274 Toinen Lyonin roomalaiskatolinen kirkolliskokous julisti unionin roomalaiskatolisen lännen ja ortodoksisen idän kirkon välillä, jota ei yleisesti hyväksytty idässä
  • 1275 Unionistipatriarkka Johannes XI Vekkos valittiin Konstantinopolin patriarkaksi korvaten patriarkka Josef I, joka vastusti Lyonin unionia
  • 1280 Kebra Nagast kirjoitettiin Etiopisassa
  • 1281 Paavi Martinus IV hyväksyi ristiretken juuri perustettua Konstantinopolin bysanttilaista keisarikuntaa kohtaan, ekskommunikoiden keisari Mikael VIII Palaiologoksen ja mitätöiden vuoden 1274 unionin
  • 1285 Konstantinopolin kirkolliskokous mitätöi vuoden 1274 Lyonin unionin ja tuomitsee kirkon latinalaistajat
  • 1287 Läntistä riitusta käytettiin viimeisen kerran Athoksella Amalfionin luostarissa
  • 1291 Acre vallattiin lopettaen ristiretket Pyhällä Maalla
  • 1293 Ruotsalainen ristiretki Karjalaan eli kolmas ristiretki Suomeen
  • 1298 Ambrosius Milanolainen, Augustinus, Hieronymus Stridoniumilainen ja Gregorios Dialogos nimettiin lännen kirkon ensimmäisiksi kirkonopettajiksi
  • 1305–1378 Rooman paavin istuin Avignonissa
  • 1311-1312 Wienin roomalaiskatolinen kirkolliskokous lopetti Temppeliherrojen ritarikunnan
  • 1314 Temppeliherrojen johtaja Jacques de Molay poltettiin roviolla
  • 1326 Metropoliitta Pietari siirsi piispanistuimen Kiovasta Moskovaan
  • 1336 Meteora perusttiin
  • 1338 Gregorios Palamas kirjoitti kirjan Pyhää vaikenemista harjoittavien puolustus
  • 1340 Sergei Radonežilainen perusti Troitse-Sergijevin lavran
  • 1341-1351 Viides Konstantinopolin kirkolliskokous
  • 1347-1350 Musta surma
  • 1352 Etiopialainen munkki Ewostatewos kuoli
  • 1353 Sergei ja Herman Valamolainen kuoli
  • 1359 Gregorios Palamas kuoli
  • 1360 Johannes Kukuzeles kuoli
  • 1365 Latinalaiset ristiretkeläiset ryöstävät Egyptin Aleksandrian
  • 1378 Aleksei, Moskovan metropoliitta kuoli
  • 1378–1418 Läntinen skisma roomalaiskatolisessa kirkossa
  • 1379 Filotheos Kokkinos kuoli
  • 1380-1382 Englantilainen reformisti John Wycliffe teki ensimmäisen raamatun käännöksen englanniksi ja totesi, että todellinen usko on säilynyt ainoastaan idässä kreikkalaisten keskuudessa
  • 1383 Stefan Permiläinen piispaksi
  • 1383 Tihvinän Jumalanäiti ilmestyi
  • 1385-1387 Liettualaiset ja puolalaiset kääntyivät roomalaiskatolisuuteen Krėvan sopimuksen myötä
  • 1389 Ottomaanit valtasivat Serbian
  • 1391-1398 Ottomaanit piirittivät Konstantinopolia ensimmäisen kerran
  • 1410 Andrei Rublev maalasi Pyhän Kolminaisuuden -ikonin
  • 1414-1418 Roomalaiskatolinen Constansen kirkolliskokous pyysi Greogorius XII, Benedidictus XIII ja vastapaavi Johannes XXIII luopumaan paavin vallan vaatimuksista ja tuomitsi John Wycliffen ja Jan Husin, joka poltettiin roviolla. Läntinen skisma roomalaiskatolisessa kirkossa loppui.
  • 1422 Toinen ottomaanien Konstantinopolin piiritys
  • 1423–1424 Sienan roomalaiskatolinen kirkolliskokous, joka edusti piispojen konsiliaarisuusvaateiden huippua korostaen kirkolliskokoukseen kokoontuneiden piispojen johtajuutta
  • 1431 Jeanne d'Arc poltettiin roviolla
  • 1433 [Nicolaus Cusanus] kirjoitti teoksen De concordantia catholica, jossa vaadittiin piispojen konsiliaarisuutta paavin yksinvallan tilalle
  • 1439 Ferrara-Firenzen unionikokous
  • 1444 Konstantinoksen lahjakirja todettiin väärennökseksi
  • 1448 Venäjän ortodoksinen kirkko julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi Konstantinopolista
  • 1452 Roomalaiskatolisen ja ortodoksisten unioni Hagia Sofiassa lännen ehdoilla
  • 1453 Konstantinopoli vallattiin ottomaanien toimesta lopetti Rooman valtakunnan. Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi. Monet kreikkalaiset oppineet pakenevat länteen kirjojen kanssa, jotka käännetään latinaksi ja edesauttavat osaltaan lännen renessanssin alkamista.

Kansalliskirkkojen aika 1453-1821

  • 1455 Johannes Gutenbergin ensimmäinen painettu Raamattu
  • 1456-1587 Pammakaristos-kirkosta tuli ekumeenisen patriarkaatin pääkirkko
  • 1461 Joona, Moskovan metropoliitta kuoli
  • 1463 Bosniasta tuli ottomaanien provinssi
  • 1472 Moskovan suurruhtinas Ivan III meni naimisiin Sofia Palaiologinan kanssa, joka oli viimeisen Bysantin keisarin veljentytär. Moskova alkoi kutsua itseään Kolmanneksi Roomaksi.
  • 1473-1481 Sikstuksen kappeli rakennettiin
  • 1478 Paavi Sixtus IV perusti espanjalaisen inkvisition
  • 1497 Makari Kiovan metropoliitta kuoli
  • 1503 Nil Sorsk ja omaisuuskiista
  • 1508-1512 Michelangelo maalasi freskot Sikstuksen kappelin kattoon
  • 1512-1517 Viides roomalaiskatolinen lateraanikokous tuomitsi piispojen konsiliaarisuusvaateet
  • 1512 Espanjalaiset rakensivat ensimmäisen kirkon Amerikkaan, Santo Domingoon
  • 1517 Maksimos Kreikkalainen kutsuttiin Venäjälle kääntämään palveluskirjat kreikasta oikein venäjäksi
  • 1517 Martti Lutherin 95 teesiä aloittivat protestanttisen uskonpuhdistuksen
  • 1517 Ottomaanit valtasivat Jerusalemin, Antiokian ja Aleksandrian
  • 1522 Martti Lutherin saksankielinen käännös Uudesta testamentista ja Sola Scriptura -periaate
  • 1529 Ottomaanien ensimmäinen Wienin piiritys
  • 1530 Augsburgin tunnustus, Martti Luther perusti luterilaisen tunnustuskunnan
  • 1534 Henrik VIII julistautui Englannin kirkon ylimmäksi johtajaksi
  • 1534 Ignatius Loyola perusti jesuiittajärjestön
  • 1536 John Calvin julkaisi teoksen Institutes of the Christian Religion
  • 1536 Erasmus Rotterdamilainen julkaisi teoksen Textus Receptus, jota käytettiin useiden Uuden testamentin käännösten pohjana 1500–1600-luvuilla
  • 1536-1540 Kuningas Henrik VIII lopetti Englannin, Walesin ja Irlannin luostarit
  • 1542 Paavi Paavali III perusti roomalaisen inkvisition
  • 1545–1563 Trenton roomalaiskatolinen kirkolliskokous vastaamaan reformistien haasteeseen
  • 1551 Stoglavin kirkolliskokous eli niin kutsuttu Sata kappaletta Moskovassa
  • 1563 Anglikaanisen kirkon 39 artiklaa julkaistiin
  • 1568 Rooman paavi Pius V tunnusti idän kirkon neljä kirkkoisää: Johannes Krysostomoksen, Basileios Suuren, Gregorios Teologin ja Athanasios Suuren
  • 1569 Malyuta Skuratov kuristi Filip, Moskovan metropoliitta n tsaari Iivana Julman käskystä
  • 1571 Ottomaanit hävisivät Lepanton meritaistelun estäen heidän etenemisensä kauemmas Eurooppaan
  • 1579 Kazanin Jumalanäiti -ikoni
  • 1573-1581 Konstantinopolin patriarkka Jeremias II kirjeenvaihto luterilaisten kanssa
  • 1575 Konstantinopolin patriarkaatti myönsi Siinain kirkolle autonomian
  • 1579 Armenialainen patriarkka yritti saada Pyhän Tulen, mutta se syttyi vieressä olleen ortodoksisen patriarkan kynttilään
  • 1582 Gregorius XIII otti käyttöön Gregoriaanisen kalenterin
  • 1587 Georgios Voittajan kirkosta Fanarissa tuli ekumeenisen patriarkaatin pääkirkko (yhä nykyään)
  • 1589 Moskovan sai autokefaalisen aseman ja Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka nimesi metropoliitta Job Moskovalaisen Moskovan ensimmäiseksi patriarkaksi
  • 1593 Konstantinopolin kirkolliskokous, jossa Antiokian, Jerusalemin ja Aleksandrian patriarkat vahvistivat Job Moskovalaisen nimityksen patriarkaksi, asettaen hänet hierarkiassa viidenneksi
  • 1596 Brestin unioni, jossa miljoonat valkovenäläiset ja ukrainalaiset Puolan vallan alla jättivät Konstantinopolin kirkon ja tunnustivat Rooman paavin vallan, mutta säilyttävät bysanttilaisen riitukset ja muodostivat näin Uniaattikirkon
  • 1604 Juliana Lazarevolainen kuoli
  • 1609 John Smyth perusti baptistiliikkeen
  • 1611 King James Raamattu julkaistiin
  • 1612 Hermogen Moskovalainen kuoli
  • 1620 Moskovan kirkolliskokous totesi patriarkka Filaretin johdolla, että vain ortodoksinen upotuskaste oli pätevä ja kaikki kääntyvät tuli kastaa uudelleen
  • 1625 Mitrofanis Kritopoulos kirjoitti teoksen Uskon tunnustukset
  • 1626 Rooman Pietarinkirkko valmistuu
  • 1627 Aleksandrian paavi Kyrillos Lukaris antoi Codex Alexandrinus -Evankeliumin Englannin kuninkaalle Kaarle I säilytettäväksi (nyk. Lontoossa British Library'ssa)
  • 1642 Iaşin kirkolliskokous muutti Petru Movilăn uskontunnustusta poistaen siitä roomalaiskatolisen teologian mukaisia kohtia
  • 1645-1669 Kreetan sota ottomaanien ja Venetsian välillä
  • 1646 Užhorodin unionissa 63 ortodoksista pappia liittyi roomalaiskatoliseen kirkkoon samanlaisin ehdoin kuin Brestin unionissa
  • 1649 Athanasios Brest-Litovskilainen kuoli
  • 1652-1658 Nikon Moskovalainen uudisti Venäjän kirkon liturgisia käytäntöjä, mikä johti vanhauskoisten tunnustuskunnan syntymiseen
  • 1667 Kiovan rusien liittäminen Moskovaan
  • 1672 Jerusalemin kirkolliskokous tuomitsi Kyrillos Lukariksen kalvinistisen tunnustuksen ja asetti Raamatun kanonin
  • 1682 Sabaiten typikon julkaistiin lopullisessa asussaan Venäjällä ja vuoteen 1888 asti sekä kreikkalaisilla että venäläisillä oli sama typikon
  • 1682 Vanhauskoisten johtaja Avvakum poltettiin roviolla Pohjois-Venäjällä
  • 1683 Toinen ottomaanien Wienin piiritys
  • 1685 Ortodoksisuus esiteltiin Pekingissä Venäjän kirkon toimesta
  • 1686 Kiovan ja koko Venäjän patriarkaatti siirtyi Konstantinopolin alaisuudesta Moskovan alaisuuteen
  • 1689 Serbien massamuutto Kosovosta, joiden tilalle tuli albaaneja
  • 1698 Ensimmäinen kirkko perustettiin kiinaan, kun keisari määräsi Pekingissä olevan buddhalaisen temppelin tyhjennettäväksi venäläisille maahanmuuttajille
  • 1700 Pietari Suuri muutti Venäjän ajanlaskun Bysanttilaisesta ajanlaskusta Juliaaninen kalenteriin
  • 1700-1702 Lutsk'in ja Lviv'in alueet Ukrainassa liitetään kreikkalaiskatoliseen unionikirkkoon, joka muodostui Brest-Litovskin unionissa
  • 1715-1956 Venäjän kirkon lähetystyö Kiinassa
  • 1716 Ekumeeninen patriarkka ja Venäjän tsaari kävivät kirjeenvaihtoa Englannin valaa vannomattomien anglikaanisten piispojen kanssa
  • 1721 Pietari Suuri korvasi Moskovan patriarkaatin pyhällä synodilla
  • 1723 Skisma roomalaiskatolisessa kirkossa, kun Hollannin kirkko irtaantui omaksi arkkipiispakunnaksi ja muodosti vanhakatolisen kirkon ytimen
  • 1724 Melkiittiskisma, jossa monesta Antiokian uskovaisesta tuli uniaatti
  • 1728 Ekumeeninen patriarkaatti virallisesti korvasi bysanttilaisen ajanlaskun Kristuksen syntymään perustuvaan ajanlaskuun
  • 1731 Innokenti Irkutskin ensimmäinen piispa kuoli
  • 1741 Synodaalinen uudistus aloitettiin, kun Heraklian metropoliitta Gerasimos sai ottomaaneilta käskyn, jossa Konstantinopolin patriarkan valitsivat Heraklian, Kyzikoksen, Nikomedian, Nikean ja Khalkedonin metropoliitat. Järjestelmä oli voimassa 1800-luvun loppupuolelle asti.
  • 1754 Hesykasmin renessanssi alkoi Koliva-liikkeestä
  • 1755 Konstantinopolin kirkolliskokous julisti roomalaiskatolisen kasteen mitättömäksi ja määräsi kasteen kaikille, jotka kääntyivät roomalaiskatolisesta kirkosta.
  • 1756 Ekumeeninen patriarkka Kyrillos V Konstantinopolilainen lähetti kiertokirjeen Gregoriaanista kalenteria vastaan
  • 1760 Serafim-Divejevon luostari perustettiin Venäjällä
  • 1767 Jesuiittojen nujertaminen alkoi roomalaiskatolisissa maissa
  • 1768 Ensimmäinen ortodoksinen kirkko rakennettiin Floridaan, Uuteen Smyrnaan
  • 1770 noin 1200 uniaattikirkkoa palasi takaisin ortodoksisuuteen Kiovassa
  • 1774 Venäjä ja ottomaanit allekirjoittivat rauhansopimuksen, jossa Venäjä sai pääsyn Mustallemerelle ja oikeuden puolustaa kristittyjä Moldovassa ja Valakiassa.
  • 1779 Kosmas Aitolialainen kuoli
  • 1782 Ensimmäinen Filokalia julkaistiin
  • 1782 Konstantinopoli vahvisti Siinain kirkon autonomian
  • 1789 Ranskan suuri vallankumous
  • 1793-1795 yli 2300 uniaattikirkkoa palasi takaisin ortodoksisuuteen
  • 1793 Herman Alaskalainen saapui Alaskaan
  • 1793 Paisi Velitškovski kuoli
  • 1798 Jerusalemin patriarkka Anthimios julisti, että ottomaanien valtakunta oli osa Jumalan suunnitelmaa suojella ortodoksista kirkkoa roomalaiskatolisuudelta ja lännen maallistumiselta
  • 1803 Ksenia Pietarilainen kuoli
  • 1805 Makarios Korinttolainen kuoli
  • 1809 Nikodemos Athoslainen kuoli
  • 1811 Georgian kirkko sai autokefalian
  • 1819 Konstantinopolin kirkolliskokous antoi tukensa Koliva-liikkeelle

kesken

Vallankumousten ja Diasporan aika 1917->

kesken

Petja Pyykkönen

Ehdota muutosta tai lisäystä

Noudettu kohteesta ”http://www.ortodoksi.net/index.php?title=Kirkon_historian_aikajana&oldid=35453”